Noiron kosmetiikkatehdas

Uudet tilat rakennettiin aivan aiempien tuotantotilojen läheisyyteen Hyttimestarintien toiselle puolelle. Vanhemmalle puolelle jätettiin osa hygieniatuotteiden tuotannosta. Uuteen tehdasrakennukseen siirrettiin Noiron kosmetiikkatuotanto, niihin liittyvät laadunvarmistus- ja tuotekehitystoiminnot sekä markkinointi ja vienti.

Uusi tehdas on rakennettu asiakaslähtöiseen prosessiajatteluun pohjautuen. Valmistussolut toimivat joustavasti lähellä toisiaan ja mahdollistavat nopean reagoinnin muuttuvissa tilanteissa. Tuotteet valmistetaan omissa soluissaan raaka-aineista valmiiksi myyntipakkauksiksi.

Tuotantotilojen suunnittelussa on sovellettu lääke- ja elintarviketeollisuudessa käytettyjä hygieniaratkaisuja. Tilojen järjestelyillä, pintamateriaalien valinnoilla ja huipputeknologisilla ilmanvaihtoratkaisuilla on nostettu hygieniatasoa ja varauduttu myös mahdollisiin tuleviin viranomaisvaatimuksiin.

Kallion päälle perustettu

Tontin asemakaavamuutos teollisuustontiksi tehtiin vuonna 1989 ja hankkeen suunnittelu käynnistyi vajaa kymmenen vuotta myöhemmin.

‑ Rakennuksen suunnittelu käynnistyi vuonna 1998, mutta Venäjän kaupan romahduksen vuoksi hanke jäädytettiin välillä. Vuoden 2000 kesästä lähtien suunnittelu jatkui. Niska & Nyyssönen teki tontin perustustyöt samaan aikaan kun itse rakennuksen suunnittelua vielä jatkettiin, kertoo Noiron tekninen päällikkö Jorma Nummela.

Tontti on kallioinen ja perustustöissä kalliota jouduttiin louhimaan suuressa määrin.

‑ Rakennus on perustettu kokonaan kallion päälle niin sanotulla rusnatulla eli täysin puhtaaksi puhdistetulla kalliopinnalla. Pultit pultattiin suoraan kallioon ja niiden päälle valettiin anturat, työmaapäällikkö Eero Eriksson Niska & Nyyssönen Oy:ltä kertoo.

Työmaalta syntyi louhetta noin 200 000 tonnia. Se murskattiin ja jatkojalostettiin myytäväksi Niska & Nyyssösen omille työmaille eteenpäin. Noin kymmenen prosenttia murskatusta louheesta käytettiin paikan päällä.

‑ Tontti oli muodoltaan ja profiililtaan teollisuus-toimistorakennuksen suunnittelulle haasteellinen. Jyrkkäprofiilisella, kallioisella tontilla piti huomioida raskaan materiaaliliikenteen ja henkilöliikenteen tarpeet sekä turvallisuusnäkökohdat. Tontti rajautuu kolmella suunnalla katuun ja sen syvyys ja pinta-ala ovat melko pienet suhteessa suureen tilaohjelmaan. Päädyimme kerrokselliseen ratkaisuun, jossa raskas tavaraliikenne keskitettiin alapihan puolelle ja henkilöliikenne yläpihalle, RE-Suunnittelu Oy:n arkkitehti Kari Pessa kertoo.

Uusi tehdas pyrittiin sovittamaan kaupunkikuvallisesti yhteen alueella jo olevien tehdas- ja toimistorakennusten kanssa.

Järeät rakenteet

Kiinteähintaisen rakennusurakan pääurakoitsijaksi valittiin YIT.

‑ Raskaiden kuormien ja kantavuuden vuoksi oikeastaan ainoa runkovaihtoehto oli betonirunko. Aikataulusyistä päädyttiin täyselementtirunkoratkaisuun. Joitakin porrashuoneita, hissikuiluja ja kalliota vasten olevia osuuksia on valettu paikalla rakennuksen jäykistämisenkin vuoksi, arkkitehti Kari Pessa kertoo.

Varsinainen rakennusrunko on toteutettu pilari-palkki-laatta-systeemillä.

‑ Ulkovaipassa on betonielementtirunko, jossa on käytetty Paroc-elementtejä ulkoseinässä. Paroc-elementtejä ei ruuvattu kiinni suoraan betonirunkoon, vaan niillä oli oma teräsrankansa kiinnitystä varten ja omat teräksiset tuulipilarit. Myös ilmastointikonehuoneiden runkorakenteet olivat terästä, kertoo rakennesuunnittelusta vastannut rakennusinsinööri Veikko Voho JP-Kakko Oy:n Espoon toimistosta.