Neste Oilin pääkonttori

Neste Oil erkaantui energiakonserni Fortumista vuonna 2005. Ensimmäiset vuotensa itsenäisenä pörssiyrityksenä yritys toimi vanhan emoyhtiönsä tiloissa sekä muissa tiloissa. Neste Oilin toimitiloista vastaava Jan Tapper näkee, että käytännöllisintä oli hankkia yritykselle omat toimitilat, jolloin kaikki pääsivät yhteen paikkaan.

Viime vuonna yritykselle valmistui uudet tilat näyttävälle paikalle Espoon Keilarantaan Lehtisaaren sillan kulmaukseen. Pääkonttori toimii kolmessa Neste Oilin eläkesäätiön omistamassa rakennuksessa. Rakennuksista kaksi on seitsemänkerroksista ja kolmas yksitoistakerroksinen. Muita rakennuksia korkeampi osuus on sijoitettu tontin kulmaukseen. Korkeuden huomaa rakennuksen katolta, josta on hyvät näkymät Helsingin ja Espoon lähialueille.

Toimistokerrosten pinta-ala ohjasi massoittelua

Arkkitehti Erkki Karonen Gullichsen Vormala Arkkitehdeilta kertoo, että rakennuksen mahdollistavaa kaavaa ryhdyttiin tekemään jo vuonna 2000. Hän teki yhdessä Timo Vormalan kanssa kaavaa varten alustavia suunnitelmia.

‑ Näimme, että rannikko jatkuu yhtenäisenä Nokian pääkonttorilta lähtien. Merellisellä ympäristöllä oli suunnitteluun vaikutuksensa samoin kuin sillä, että Espoon kaupunki edellyttää, että rakennusten ja meren väliin muodostuu vapaasti kuljettava rantaraitti, Karonen sanoo.

Yksi selkeä suunnittelun lähtökohta oli rakennuttajan toivomus, että toimistokerrosten pinta-alaksi tulee 1 000 neliömetriä. Tämä lähti sanelemaan myös rakennuksen massoittelua.

‑ Matkan varrella kulmatalo tuli Nesteen omistukseen ja pääkonttoriosuuden haluttiin erottuvan muista. Keksittiin, että jos talosta tehdään korkeampi ja pohjapinta-alasta pienempi, kokonaisvolyymi voitaisiin säilyttää. Kaupungille tämä muutos sopi ja nyt korkeampi torni on vähän niin kuin saranana rakennuksissa, Karonen kertoo.

Julkisivuelementit testattiin laboratoriossa

Rakennustyöt aloitettiin tontin Lehtisaaren puoleisesta päädystä kesäkuussa 2006 valtaisalla maansiirtotyöllä. Massasta enemmän kuin puolet louhittiin. Louhittavaa kertyi toistasataatuhatta kuutiometriä.

SRV:n suunnittelujohtaja Reijo Harmaajärvi sanoo, ettei tiedä sellaista rakennuspaikkaa, jossa olisi hyvät pohjaolosuhteet. Joka paikassa on omat pulmansa. Neste Oilin rakennusten työmaalla oli rikkonaista kalliota, niin sanottua matkalaukkukalliota, joka karkaa louhittaessa edeltä pois. Sitä jouduttiinkin injektoimaan.

Teräselementin valmistamien julkisivuelementtien tiiviys testattiin ennen elementtien valmistuksen ja asennustöiden aloittamista saksalaisessa laboratoriossa. Bielefeldissä tehtiin niin sanottu Rosenheim-testi, jossa varmistettiin, että elementtien väliset liitokset pitävät sadeveden ja tuulen yhteisvaikutusta vastaan.

‑ Emme halunneet tehdä sellaista taloa, jossa vesi tulee sisään. Hyödynsimme aiempia kokemuksia muun muassa Saksassa Wilhelmshavenin kaupungissa tehdystä rakennustyöstä. Elementtiasennuksessa ja liitosten suunnittelussa oli vielä vapaaehtoinen ulkopuolinen tarkastus, Harmaajärvi sanoo.

Pitkälle viedyssä elementtirakenteessa aikataulun pitävyydestä riitti huolehtimista. Työmaa eteni aikataulun mukaan, joskin Harmaajärvi kertoo, että töiden aikainen noususuhdanne aiheutti epävarmuutta muun muassa merenrantarakentamiseen sopivan sementin saatavuudesta.