Neste Oil Oyj:n keskuslaboratorio

- Rakennusteknisessä mielessä laboratorio ei poikkea toimistorakennuksesta muutoin kuin kerroskorkeuden osalta, joka on 4,5 metriä. Kohteesta teki vaativan sen sisään asennettu tekniikka. Siellä on mm. 144 vetokaappia, jotka edellyttävät tehokasta ilmanvaihtoa. Vetokaappeihin asennettiin liuotinlinjoja (LIAV, asetoni, ksyleeni) ja kaasulinjoja (vety, happi, argon, helium, paineilma, typpi ja nestekaasu). Lisäksi rakennuksessa on noin sata erilliskohdepoistoa. Siksi tarvittavat ilmamäärät ovat poikkeuksellisen suuria, maksimissaan 45000 litraa/s, eli 45 m³ sekunnissa, selventää Sainio.

Suuri ilmantarve sanelee puolestaan kanavamäärät ja -koot. Vetokaapeissa käsitellyt kaasut ja liuottimet taasen vaikuttivat siihen, että kaikki poistokanavat ovat ruostumatonta terästä.

Meriläinen kertoo, että laboratoriossa testataan jalostamon tuotteiden laatua. Sen rinnalla tehdään kuitenkin myös tutkimustyötä.

- Laadunvalvontaa tehdään kellon ympäri. Meillä on päivävuoro ja sen lisäksi vuoro, jossa neljä henkilöä analysoi ympäri vuorokauden ja valvoo laatua raaka-aineista lopputuotteisiin. Erikseen on vielä kolmannen kerroksen ryhmä, joka tekee osittain laadunvalvontatyyppistä työtä, mutta myös tutkimustyötä. Kokonaisuudessaan rakennuksessa on töissä noin 80 henkilöä, joista 25 on enemmän tai vähemmän tekemisissä tutkimuksen kanssa.

Uudessa keskuslaboratoriossa analysoidaan noin satatuhatta näytettä vuodessa. Niistä tehdään noin 250000 analyysiä, joista saadaan noin 650000 erilaista tulosta vuodessa.

- Jokaisesta tuote-erästä, joka jalostamolla valmistuu, tulee näyte analysoitavaksi. Eli kaikki raaka-aineet, prosessinäytteet ja tuotteet analysoidaan. Samoin tutkitaan huoltoasemilta, terminaaleilta ym. paikoista lähetetyt näytteet.

Rakennusautomaatiolla on valvottavanaan 1500 pistettä

Sainio muistuttaa kuinka merkittävä osuus talotekniikalla oli kokonaisuudesta. Kun koko projektin loppusumma oli 18,5 miljoonaa euroa, niin rakennusurakan osuus siitä oli n. 7,5 miljoonaa euroa, LVI-urakan 3,3 miljoonaa, sähköurakan 1,2 miljoonaa, rakennusautomaation 0,3 miljoonaa, laboratoriokaasu-urakan n. 0,5 miljoonaa ja laboratoriokalusteiden noin 1,1 miljoonaa. Lisäksi rakennuttajan erillishankintoihin kuuluneet sähkön- ja lämmönsyöttöjärjestelmiin sekä prosessiautomaatioon liittyvät hankinnat olivat n. 2,0 miljoonaa.

- Rakennusautomaatiossa on 1500 valvontapistettä. Se kuvaa hyvin sitä laitemäärää, mikä meillä on ja joita ohjataan. Sen lisäksi meillä on prosessiautomaatiojärjestelmä, joka liittyy liuotinsäiliöihin, kaasunhaistajiin ja hätäsuihkuihin. Sieltä tulee 200 hälytyspistettä, joten kaikkiaan valvontapisteitä on 1700.

Keskuslaboratorio valmistui maaliskuun viimeisenä päivänä, jolloin se luovutettiin tilaajalle. Muutto käynnistyi heti pääsiäisen jälkeen. Muutto oli mahdollinen vain silloin, kun jalostamolla on suurseisokki. Sellainen on kerran 4-5 vuodessa. Muuton piti siis onnistua määräajassa, muuten olisi jouduttu odottamaan uutta tilaisuutta jopa viisi vuotta.

- Muutto suoritettiin neljässä eri vaiheessa. Ensin tuotiin oktaanimoottori alakertaan. Sen jälkeen muutti laadunvalvonta ja sitä seurasi kolmanteen kerrokseen sijoittunut vesilaboratorio. Toukokuun puolella tuli fysikaalinen ryhmä. Vihoviimeinen muutto on sitten syyskuussa, jolloin saadaan muutamia laitteita lisää, kertoo Meriläinen.

Sainio edustaa Neste Jacobs Oy -nimistä 700 hengen insinööritoimistoa, jonka omistajina ovat Neste Oy kuudellakymmenellä prosentilla ja amerikkalainen Jacobs Engineering neljälläkymmenellä prosentilla. Siten hänellä on hyvä tuntuma siihen, mitä jalostamoalalla maailmalla rakennetaan.

- Tämän kokoluokan laboratorioita ei heti tule mieleen. Aiemmin ei näin isoa laboratoriota ole meillä ollut työn alla. Borealikselle teimme tutkimuslaboratorion, joka valmistui tänne Porvooseen vuonna 2008. Siinä oli 3300 neliötä, kun taas Nesteen uudessa keskuslaboratoriossa niitä on 5700. Omassa mittakaavassaan se on kuitenkin ihan merkittävä tutkimuslaboratorio. Tuotantolaitosten yhteyteen tehtävät laboratoriot ovat yleensä pieniä, koska valmistuksen tuotevalikoima on pieni.

- Nesteen uuden keskuslaboratorion vaatimukset taas lähtivät siitä, että tarvittiin paljon tilaa ja laitteita, koska jalostamo valmistaa niin paljon erilaisia tuotteita ja jokaisella tuotteella on omanlaisensa testimenetelmänsä.

Keskeisessä asemassa oli logistiikka

Keskuslaboratorion arkkitehtuurista ja pääsuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Tero Tuomisto Oy. Tero Tuomisto kertoo, että hanke oli aikataulullisesti vaativa. Alussa suurin haaste oli tilaohjelman laatiminen. Tilaajan puolella oli käynnissä organisaatiomuutoksia ym. uudelleenjärjestelyjä, jolloin synergian löytäminen ei ollut yksinkertaista.

- Tilaajalla oli alueella paljon laboratorioita, joiden toimintoja haluttiin yhdistää, jolloin oli vaikea tietää, mikä oli oleva rakennuksen lopullinen laajuus. Luonnossuunnittelun avulla päädyttiin nykyiseen, varsin kompaktiin tilaajan tarpeiden mukaiseen ratkaisuun.

Tuomisto kertoo, että logistiikka oli keskeisessä roolissa uuden keskuslaboratorion sijaintia mietittäessä. Tiedettiin, että laboratorion liepeillä tulee olemaan ympärivuorokautista liikennettä, koska näytteitä tuodaan analysoitaviksi jatkuvasti vuorokauden ympäri.

- Siinä mielessä se poikkeaa tavanomaisesta tutkimuslaboratoriosta, ja siksi logistiikan hiomiseen käytettiin aika paljon aikaa. Mietittiin, miten kaikki siirtotiet saataisiin mahdollisimman lyhyiksi ja selkeiksi.

Keskuslaboratoriosta kaavailtiin ensin yksikerroksista, mikä olisi kuitenkin johtanut laajoihin louhintatöihin. Niinpä päädyttiin useampaan kerrokseen.

- Suunnittelimme rakennuksen tämän hetken tarpeisiin, mutta koska emme voi tietää, millaiset tarpeet vallitsevat kymmenen vuoden kuluttua, valitsimme moduuliratkaisun, niin että sama periaate toistuu järjestelmässä. Silloin sitä voi modifioida. Rakennuksessa on mahdollisimman suuria yhtenäisiä tiloja, mutta toisaalta selkeitä palo-osastoja, mikä on toiminta- ja henkilöturvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu.

Tuomisto kertoo, että suunnitteluun oli varattu aikaa vain muutama kuukausi. Jo luonnosvaiheessa tiedossa oli ajankohta, milloin rakennuksen oli pakko olla valmis.

- Siinä ei ollut mitään vaihtoehtoja. Nykyisen jalostamon prosessia palvelevan vanhan laadunvalvontalaboratorion muutto uusiin tiloihin oli tehtävä jalostamon huoltoseisokin aikana, jollainen toteutetaan yleensä 4-5 vuoden välein. Laboratorio oli saatava valmiiksi seuraavaan seisokkiin. Ei ollut muuta mahdollisuutta. Jalostamoa ei voinut lähteä ajamaan ylös ilman uutta laboratoriota.

Tuomisto kertoo, että hyvin paljon satsattiin myös kattoon asennettavien laboratoriohyödykkeiden kulkureittien suunnitteluun. Kattojärjestelmän suunnittelu oli myös aikamoinen tehtävä. Kaikilla hyödykkeillä on omat reittinsä, kuten luonnollisesti myös LVIS:llä.

- Tuon yhteispelin suunnittelu oli vaativaa. Kaikki paikathan olivat täynnä, kuten yleensäkin laboratorioissa. Vaikka kerroskorkeus on 4,5 m, niin rakennus ei vaikuta lainkaan tyhjältä, kun siellä kävelee. Katto on täynnä putkia, kanavia ja muuta tekniikkaa.

Haastavinta oli töiden yhteensovittaminen ja aikatauluttaminen

Projektijohtourakoitsijana keskuslaboratorion rakentamisessa toimi SRV Toimitilat Oy. Työpäällikkö Kaj Grönroos kertoo, että rakennustekniikaltaan kohde ei juuri poikennut tavanomaisesta teollisuustilasta.

- Runkoratkaisut ja julkisivut olivat aika perinteisiä. Haastavuus tuli esiin siinä, että talotekniikkaa rakensi hyvin moni eri urakoitsija.

Grönroosin mukaan tekniikaltaan kyse onkin uniikista rakennuksesta. Lämmön, veden, jäähdytyksen, ilmastoinnin ja automatiikan lisäksi taloon tuli huimasti laboratoriotekniikkaa.

- Näiden kaikkien eri töiden yhteensovittaminen ja aikatauluttaminen kokonaisaikatauluun oli suurin haaste, kun samaan aikaan sisustettiin, asennettiin talotekniikkaa ja erikoislaboratoriotekniikkaa. Eri töitä tehtiin paljon yhtä aikaa ja päällekkäin. Niiden yhteensovittaminen, aikatauluttaminen ja valvominen oli vaativaa. Neste Oil Oyj on hyvin tarkka laadun suhteen, mutta erittäin tärkeää sille on myös työturvallisuus.

Grönroos kertoo, että työmaatoteutusta ja aikataulua suunniteltiin hyvässä yhteistyössä tilaajan ja sen valitsemien tekniikkaurakoitsijoiden kanssa, niin että lopulta päästiin hyvään tulokseen.