Myllypuron harjoitushalli

Toteutuksen prosessi lähti liikkeelle tarveselvityksestä, jonka Helsingin kaupungin liikuntaviraston tekninen yksikkö laati vuonna 2006. Hankesuunnitelma teetettiin vuonna 2007. Helsingin kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2008 hyväksyä uudisrakennuksen hankesuunnitelman. YIT Rakennus Oy ja HKR – Rakennuttaja tekivät samana vuonna sopimuksen Myllypuron harjoitushallin KVR – urakasta.

Urakointi

Työpäällikkö Jaakko Rekola YIT Rakennus Oy Infrapalveluista kertoo, että hankkeessa oli kaiken kaikkiaan kysymys palloilulajien harjoitteluun tarkoitetun kaarihallin rakentamisesta KVR-urakkana sekä rakennuksen yhteyteen rakennetun pysäköintialueen pohjarakennustöistä. Kuokka iskettiin maahan heinäkuussa 2008.

- Tuolloin ryhdyimme pohjavahvistustyöhön. Valmis rakennus luovutettiin elokuussa 2009. YIT:llä oli kokonaisvastuu niin rakennuksen suunnittelusta kuin rakennustyön toteutuksestakin. Kohde oli teknisesti erittäin vaativa. Haasteita asettivat etenkin erittäin heikot perustamisolosuhteet sekä toisaalta teräsrakenteisiin liittyvät työt. Työmaatoteutuksen kannalta erityistä olikin hallin päärungon asennustekniikka ja työturvallisuuden kannalta vaativat vesikattotyöt, Jaakko Rekola tähdentää.

Suurimmat osakokonaisuudet urakoinnissa olivat pohjanvahvistustyöt ja talotekniikka, jotka suoritettiin YIT:n sisäisenä yhteistyönä. Suurimmat aliurakat olivat teräsrunkorakenteiden valmistus, asennus ja vesikattotyöt.

Täysimittainen jalkapallokenttä

Pallomylly on toinen täysimittainen tekonurmikenttä pääkaupunkiseudulla. Vastaavanlainen halli on Länsi-Helsingin Talissa. Uuden harjoitushallin tekonurmipintainen kenttä on mitoiltaan 64 x 100 metriä ja sen yhteydessä ovat juoksuharjoittelu- ja verryttelypaikat. Harjoitushalli on puolilämmin tila, jossa palloillaan syys-, talvi- ja alkukevään sesongit 10–12 asteessa. Pelikentän pinta on keinonurmea, ns. kolmannen polven nurmituote, joka pelaajalle tuntuu luonnonnurmelta, se on kimmoisa ja pehmeä johtuen nurmen seassa olevasta kumirouhe- ja hiekka seoksesta. Luonnonnurmeen verrattuna se on huoltovapaa.

- Kolmannen sukupolven tekonurmi on nukaltaan pidempi kuin aikaisemmat nurmet, näin täyttöainetta mahtuu enemmän, jolloin jousto-ominaisuudet ja sitä kautta pelattavuus paranevat. Tärkeää on myös se, että tekonurmea ei täytetä aivan täyteen, jolloin varsinainen tekonurmi ”imitoi” luonnonnurmea, eikä pallo vieri liian vauhdikkaasti. Uudet materiaalit ovat myös aiempaa kestävämpiä, Jaakko Rekola kertoo.

Hallin pulpettikattoisessa lämpimässä tilassa ovat sisäänkäynti ja valoisa aula, josta avautuvat hallin päädyn suuntaiset käytävät pukeutumis-, peseytymis- sekä varasto- ja huoltotiloihin. Erotuomareille on varattu oma tila. Pukuhuoneista on kulku suoraan hallitilaan, jolloin ulko- ja sisäjalkineliikenne saadaan erotettua toisistaan. Rakennuksessa ei ole katsomotiloja eikä tarjoilukahviota, mutta aulassa on kolmen pöydän istuinryhmä ja juoma-automaatti. Pelikenttä on rajattu reunavyöhykkeistä suojaverkoin, ja pelialue voidaan jakaa kahteen osaan katosta alas laskeutuvin väliverhoin. Näin voidaan pelata pitkittäin ja poikki kentän. Hallin erikoisvarusteena on arkkitehdin suunnittelema prototyyppi liukukiskoa pitkin auki vedettävästä, 18 metriä pitkästä verkkotunnelista baseballin ja kriketin harjoittelua varten.

Rakennus on ulkoväritykseltään harmaa ja noudattaa näin alueen muiden liikuntarakennusten yleisilmettä. Oman luonteensa halliosan ulkonäölle antavat rakennuksen ulkopuolelle työntyvät, pääkaaria tukevat siipimuurit. Ne on tehty korkeammiksi kuin rakenteellinen tarve olisi, sillä niiden yläpintaan on asennettu kouruelementit, joita myöten laajan katon sadevedet tuodaan hallitusti alas.

Hallin pääsisäänkäynti löytyy helposti, sillä sisääntuloaula, tuulikaappi ja sisääntulokatos työntyvät päämassasta selkeästi ulospäin.

Hallin sisällä värimaailma on kesäisen vehreä. Tekonurmen vihreä väri on arkkitehtien ajatuksissa saanut heijasteensa rakennuksen sisäpinnoille. Jykevien teräskaarien alaosien palosuojakoteloinnit ovat puhtaan syvän vihreät, kuten tekonurmi. Muille rakennuksen pinnoille Arkkitehtitoimisto Pro-Ark Oy:n suunnittelijat ovat valinneet taitettuja vihreän sävyjä aina tilan toiminnon mukaan. Käytävillä sävyt ovat säyseän takautuvat, hieman keltaisen alueelle menevät, mutta esimerkiksi suihkutilan peräseinän kaakelointi on pirteän mintun vihreä, joka valkoisen värin kanssa avaa sielun sopukat.

Väripsykologian mukaan vihreä auttaa keskittymään ja mietiskelemään. Kun vihreän sävyt valitaan oikein, niin ne korostavat ihmisessä tasapainoisuutta, sopuisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Se on väri, johon liittyy monia muitakin ominaisuuksia, kuten virkistäytyminen.