Mussalon jätevedenpuhdistamo

 Mussalon jätevedenpuhdistamo on aktiivilietelaitos, jossa jätevesi puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Laitoksen puhdistusteho on noin 98 % hapen kulutuksen osalta ja 96 % fosforin osalta. Laitos poistaa 70 % typestä. Puhdistuksen jälkeen vesi johdetaan Suomenlahteen.

Kymen Veden toimitusjohtaja Tapani Eskola toteaa, että Mussalo eroaa esimerkiksi Turun Kakolanmäen jäteveden puhdistamosta siten, että teollisuuden jätevesien osuus Mussalossa on suurempi kuin Turussa.

Ympäristölupapäätös hankkeeseen ryhtymiselle saatiin loppuvuodesta 2005 ja lupaehto on astunut voimaan tammikuussa 2009.

Suunnittelu

Hankkeen suunnittelusta on vastannut Pöyry Environment Oy. Suunnitteluun ryhdyttiin vuonna 2006 ja tarjouspyyntöasiakirjat saatettiin valmiiksi 2007. Toteutuksen aikana suunnittelija laati vielä yksityiskohtaisia toteutussuunnitelmia.

Pöyry Environment Oy toimialajohtaja ja hankkeen projektipäällikkö Matti Iikkanen kertoo, että investointi koostuu kolmesta komponentista: Itä-Kotkan, Haminan ja Anjalankosken siirtolinjoista ja pumppaamoista, jätevedenpuhdistamosta sekä lietteenkuivaustornista.

– Jälkimmäisen hankkeen ja siirtolinjahankkeen suunnittelupäällikkönä sekä projektipäällikkönä on toiminut osastopäällikkö Antti Harinen. Hankkeen pääsuunnittelijana on ollut Pöyry Environment Oy:n Timo Vatanen ja projektiarkkitehtina on ollut rakennusarkkitehti Salme Marttio. Prosessisuunnittelusta on vastannut prosessiasiantuntija Kristian Sahlstedt, kertoo projektipäällikkö Matti Iikkanen.

Kristian Sahlstedt toteaa, että laitoksen erityispiirre on suuri teollisuuden jäteveden kuormitus, joka on noin puolet koko likaveden kuormitusmäärästä.

– Verrattuna esimerkiksi Turun Kakolanmäen jäteveden puhdistuslaitokseen, jossa kotitalouksien tuottama typpikuorma on suuri, Mussalon jätevedenpuhdistamon osalla teollisuuden jätevesien orgaanisen aineksen kuorma on merkittävä, Sahlstedt painottaa ja kertoo lyhyesti puhdistusprosessista:

– Jäteveden pudistusprosessi alkaa karkean kiintoaineksen erittelyllä levynauhavälppäyksessä. Tämän jälkeen veteen syötetään fosforin saostuskemikaali ja johdetaan hiekanerotukseen, jossa siitä erotetaan hiekka ja rasva. Tästä vedet siirtyvät kolmilinjaiseen esiselkeytykseen, joka tapahtuu pyöreissä altaissa ja
jossa esimerkiksi suurin osa fosforista poistuu. Esiselkeytyksen jälkeen vesi jaetaan nostopumppaamon kautta neljälle ilmastuslinjalle. Ilmastusaltaissa käytetään aktiivilieteprosessia, jossa orgaanisen aineen lisäksi poistetaan biologisesti typpeä. Lopuksi on jälkiselkeytys, jossa jätevettä puhdistava biomassa eli aktiiviliete palautetaan ilmastusaltaisiin, ja josta vesi siirtyy purkuputkiin ja luontoon.

Ennen purkuputkiin johtamista on jätetty tilavaraus fosforinpoiston tehostamista varten. Näin on varauduttu fosforinpoiston vaatimusten mahdolliseen tiukentumiseen tulevaisuudessa.

Prosessissa muodostuva ylijäämäliete tiivistetään gravitaatiosakeutuksella ja pumpataan kuivauslingoille, jotka sijaitsevat erillisessä lietteenkuivaustornissa. Linkokuivattu liete kuljetetaan kuorma-autoilla loppusijoitukseen.

Rakentaminen

Kymen Vesi Oy vastasi suunnittelun tilaamisesta ja toteutti urakat kokonaishintaurakoina.

Vanhastaan alueella oli useita rakennuksia, joista suurin oli esikäsittelyn rakennus, joka korjattiin ja laajennettiin. Myös valvomorakennus korjattiin ja laajennettiin. Se, kuten alueen muutkin rakennukset, ovat arkkitehtuuriltaan nyt tyylikkään veistoksellisia ja toiminnoiltaan selkeitä.

Sininen julkisivuarkkitehtuuri peilaa tyylikkäästi meren ulappaa vasten ja on hyvä esimerkki siitä, miten teollisuusrakentaminenkin voi olla arkkitehtuuriltaan korkealuokkaista. Itse asiassa Mussalon kohdalla sinisyys jopa kuvastaa laitoksen toimintaa osana kestävän kehityksen periaatteita.

– Uusia teknisiä rakennuksia ovat nostopumppaamo ja koneasemarakennus, palautuslietepumppaamo ja muuntamorakennus ja lietteenkäsittelyrakennus. Kentälle rakennettiin lisäksi yksi halkaisijaltaan 26 m oleva esiselkeytysallas, kolme ilmastusallasta (1 x 5500 m3, 2 x 6500 m3), kaksi uutta, halkaisijaltaan 39,5 m olevaa jälkiselkeytysallasta ja yksi halkaisijaltaan 10 m oleva sakeutusallas. Vastaavasti vanhat ilmastus-, esiselkeytys- ja jälkiselkeytysaltaat korjattiin. Valvomorakennusta laajennettiin niin, että vanha osa muutettiin pääosin sosiaalitiloiksi ja laajennusosaan sijoitettiin valvomotila, toimistot ja kokoontumistiloja. Vanha kompressoriasema muutettiin varastorakennukseksi, kertoo työpäällikkö Sakari Vento Skanska Infra Oy:stä. Purkutöistä hän kertoo, että vanha hiekanerotusallas purettiin maanpäällisiltä osiltaan, myös vanha muuntamorakennus sekä kevytrakenteinen pumppukoppi purettiin.

- Hanke puhdistamoalueella toteutettiin kahtena eri urakkakokonaisuutena: puhdistamon laajennus ja saneeraus sekä uusi lieteasema. Sekä rakentaminen että prosessi toteutettiin kokonaishintaurakkana tilaajan suunnitelmien mukaan, kertoo Sakari Vento.

Hän syventää, että kyse on jaetusta urakasta, jossa Skanska Infra Oy toimi pääurakoitsijana ja päätoteuttajana ja että tähän urakkaan sisältyivät myös aliurakkana LVIA-työt. Prosessirakentaminen, sähköurakka sekä prosessiautomaatiourakka toteutettiin pääurakkaan alistettuina sivu-urakoina. Louhinta ja osa päälaitetoimituksista olivat sen sijaan rakennuttajan erillisurakoita.

– Merkittävimmät paikalliset urakoitsijat olivat louhintaurakoitsija, sähköurakoitsija sekä LVIA-urakoitsija. Paikallisin voimin toteutettiin myös pääurakan täyttötyöt, muut maarakennustyöt sekä pääosin teräsrakennetyöt, Vento summaa.

Perustamisolosuhteista Vento kertoo, että lietteenkäsittelyrakennus perustettiin TB-lyöntipaalujen varaan. Puhdistamon rakenteet tehtiin pääosin irtilouhitun kallion varaan. Louhintamäärä oli 145000 m3 ktr:ä. Murskausta tehtiin 65000 tonnia ja louheet käytettiin täytteenä puhdistamoalueella sekä satamakenttätäytöissä.

Skanska Infran urakkaan kuului myös prosessirakentaminen, jonka laitetoimitus jakaantui kolmeen osioon.

- Päälaitteiden toimitus oli jaettu tilaajan ja urakoitsijan kesken. Vastasimme kaikkien laitoksen prosessilaitteiden asentamisesta. Laitetoimitus piti sisällään nykyaikaisen typenpoistolaitoksen ja lietteenkäsittelyn vaatimat prosessilaitteet. Mipro Oy toimitti prosessi-automaatio ja instrumentointijärjestelmän, kertoo Sakari Vento.

Prosessiautomaatio ja -instrumentointi

Projektipäällikkö Jukka Kauppinen Mipro Oy:stä kertoo, että he ovat toimittaneet hankkeeseen sekä prosessiautomaation, että prosessi-instrumentoinnin tiedonsiirtojärjestelmineen.

– Laitoksen prosessi-instrumentointi ja -automaatio on uusittu kokonaan. Järjestelmään kuuluvat prosessin operointiasemat, automaatio- ja tietoliikennekeskukset sekä instrumentointikotelot ja mittava määrä prosessi-instrumentteja. Kohteessa on käytetty nykyaikaisia kenttäväyläyhteyksiä etäkäyttö ja -huoltoyhteyksineen, Jukka Kauppinen summaa.

Prosessivalvomoita on kaksi. Päävalvomo, jossa on kaksi operointiasemaa sekä lieteaseman valvomo, on oma operointiasemansa. Kaikista prosessin operointiasemista voidaan hallita koko prosessiautomaatiota. Lisäksi päivystäjällä on käytössään etäpääte, jolla voi seurata ja hallita koko prosessia.

Mipro Oy:llä on käytössään etähuoltoyhteys, jonka avulla voidaan suorittaa reaaliajassa prosessiautomaatioon liittyviä operaatioita palvelemaan käyttöhenkilökuntaa huolto- ja käyttöönottotilanteissa.

Tiedonsiirto valvomoiden, prosessiasemien ja instrumentointikoteloiden välillä on toteutettu valokaapeliyhteyksin. Tiedonsiirtoon liittyviä tietoliikennekeskuksia on laitoksella neljä kappaletta. Valokaapeliverkot ovat rengasmaiset. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka valokaapelirenkaan tiedonsiirto yhdestä kohtaa katkeaisikin, niin tiedonsiirto välittyy automaattisesti renkaan toimivan osuuden kautta.

Prosessiasemia laitoksella on seitsemän kappaletta. Ilmastusaltailla on kahdeksan kappaletta instrumentointikoteloita, joihin on koottu ilmastusaltaisiin liittyvät instrumentointiliitynnät.

Mittava osa kenttäinstrumenteista on liitetty järjestelmään nykyaikaisilla kenttäväylillä. Prosessin säädöissä ja seurannassa on erityisesti panostettu analysaattoreihin, Hach Lange -tuotteita, joilla optimoidaan esimerkiksi kokonaistypenpoiston optimaalista toteutusta.

– Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että prosessiautomaation avulla kerätään tietoa prosessista, jonka avulla automaatio ohjaa ja säätää prosessia käyttöhenkilökunnan antamien asetusarvojen puitteissa, kuten esimerkiksi liuenneen hapen säätöä tai palautuslietevirtaamaa. Käyttäjän ei varsinaisesti tarvitse puuttua prosessinohjaukseen muulloin kuin prosessiajon muutostilanteissa tai häiriötilanteissa. Tärkeimmät prosessihälytykset on määritelty A-luokkaan, jolloin järjestelmä lähettää aktiiviset hälytykset suoraan käyttöhenkilökunnan matkapuhelimiin tekstiviesteinä. Prosessin seurantaa varten järjestelmässä on nykyaikaiset piirto- ja raportointisovellukset. Mipro Oy on toimittanut jätevedenpuhdistamoiden automaatiota kymmenille laitoksille jo 30 vuoden ajan, summaa Jukka Kauppinen.

Puhdasta vettä ja mahdollisesti lopputuotteitakin

Kymen Vesi kehittää toimintaansa edelleen ja harkinnassa on eri vaihtoehtoja jätevesilietteen jatkojalostamiseksi energiaksi. Yhtenä vaihtoehtona on biokaasutus.

Kymen Veden toimitusjohtaja Tapani Eskola toteaa asiasta, että tämän vaihtoehdon käsittely on edelleen meneillään eikä kommentoi sen puitteista vielä, koska alueella on voitettavana muutakin kaasutukseen erilliskerättyä biojätettä.

Kenties tärkein asia tällä hetkellä on se, että alueen jätevesien käsittely keskittyy uuteen ja moderniin automaatio-ohjattuun laitokseen ja että vesistöön laskettavan puhdistetun veden vaikutuksia seurataan. Kymen Vesi Oy tiedottaa asiasta verkkosivuillaan: ”Vesistöjen tilaa seuraa Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry. Jätevesien oletetulla vaikutusalueella on vesistössä kaksi intensiivitutkimuspistettä, joista näytteitä otetaan 13 kertaa vuodessa kolmesta eri syvyydestä: pinnasta, välivedestä ja pohjasta. Muita tarkkailupisteitä on yhdeksän, joista näyte otetaan kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä tehdään fysikaalis-kemialliset määritykset, klorofylli ja pohjaeläintutkimus. Lisäksi joka viides vuosi tehdään laaja pohjaeläintutkimus.