Meriturvan koulutuskeskus

Suunnittelun tavoitteena on ollut luoda koulutuskeskus, joka on rakennusteknisesti pitkäikäinen ja ratkaisuiltaan muuntuva. Tärkeänä on pidetty paitsi toiminnan erityisvaatimusten täyttämistä myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti sen ympäristöön kohdistuvien haittojen minimoimista. Samalla koulun majoitustilat on peruskorjattu ja nykyiseen huoltorakennukseen saneerattu tilat luokkahuoneille ja kouluttajille.

Koulutuskeskus sijaitsee entisellä Valtion Pelastuskoulun alueella Lohjan Ahtsalmen kaupunginosassa. Rakennuspaikka on mäntyä kasvavaa Lohjanharjua.

Koulutuskeskuksen yleisilmeen muodostavat harjakattoiset ja rapatut 50-luvun rakennukset. Käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan muista rakennuksista poikkeava simulaattorirakennus on verhottu metallilevyillä ja liitetty koulutusrakennukseen lasisella aulalla.

Toiminnallisesti alueen rakennukset jakaantuvat siten, että peruskorjatussa 3-kerroksisessa asuntolarakennuksessa sijaitsevat kurssilaisten majoitustilat. Koulutusrakennukseksi saneerattuun 2-kerroksiseen entiseen huoltorakennukseen on sijoitettu luokkahuoneet ja kouluttajien tilat. Käytännön harjoituksia varten rakennettu simulaattorirakennus on uudisrakennus.

Senaatti-kiinteistöt tilaajana

Senaatti-kiinteistöjen rooli Meriturvan koulutuskeskuksen tilaajana kuvaa sen toimintaa Suomen kiinteistömarkkinoilla valtion tilatarpeiden tyydyttäjänä. Senaatti-kiinteistöt tekee uusia tiloja ja peruskorjaa rakennuksia vain valtion asiakkaille.

Meriturvan koulutuskeskus tuli Senaatti-kiinteistöjen omistukseen ja taseisiin. Senaatti-kiinteistöt hoitaa ja vastaa kiinteistöstä kaikilta osin.

Yli-insinööri Jukka Riikonen Senaatti-kiinteistöjen erityisrakentamisen toimialalta pitää projektia erittäin mielenkiintoisena. Hän kuvaa sitä tyypilliseksi prototyyppiprojektiksi.

– Vastaavaa mallia ei ole muualla maailmassa. Tavoitteena oli tehdä uutta ja korkeatasoista, koska myös käyttäjän tavoitteet olivat korkealla. Vaikka teknisesti rakentaminen on saatu vietyä loppuun, seuraavat kaksi vuotta näyttävät, ollaanko onnistuttu vai ei.

Alkuperäinen aikataulu oli Riikosen mukaan loivempi kuin mitä se loppujen lopuksi oli. Kun hanke lähti liikkeelle, JP-Terasto Oy teki tiukennetun aikataulun. He katsoivat, että hanke menee aiottua nopeamminkin pilkottuna urakkana. Ajan lyhenemisen myötä saatiin selkeitä säästöjä, ja kaikki meni hyvin läpi tiukennetussakin aikataulussa.

Jukka Riikosen mukaan tavoiteasettelun yksi peruslähtökohta oli se, että mitään turhaa ei pureta. Autotallin perusrakenteet jäivät entiselleen, samoin asuinrakennukseen tehtiin kantaviin rakenteisiin vain vähän muutoksia. Kellaritiloihin tehtiin auditorio. Sekä auditorio että kaikki luokkahuoneet on varustettu viimeisellä AV-tekniikalla.

Varsinainen simulaattorihalli on kooltaan niin iso ja erikoinen, että sille ei löytynyt korvaavaa tilaa, vaan se tehtiin uudisrakennuksena.

– Ympäristöasioihin liittyen elinkaarikustannukset ja -tavoitteet luotiin jo alkuvaiheessa. Mm. Luonnos 2 -vaiheen hyväksymisen yhteydessä konsultit joutuivat tekemään vertailun tavoitettuihin elinkaarikustannuksiin ja miten suunnitelmat vastaavat siihen, Riikonen toteaa.

Meriturva-hanke pitkällinen prosessi

Kun Meriturvan koulutuskeskuksen nykyinen johtaja Kari Lehtosalo siirtyi 1980-luvun alussa silloisen Ammattikasvatushallituksen virkamieheksi, hän asetti työryhmän, jonka tehtävässä mainittiin, että pelastautumiskoulutus täytyy saada allasolosuhteisiin.