Merikeskus Vellamo

Merimuseon rakentaminen aloitettiin neljä vuotta sitten arkkitehtuurikilpailulla, kun valtiovalta oli päättänyt sijoittaa sen pääosin Kotkaan. 86 ehdotuksesta valittiin voittajaksi yksimielisesti arkkitehti, professori Ilmari Lahdelman merellinen luonnos Hyöky. Arkkitehti itse on suomalaiseen tapaan alusta lähtien osallistunut suunnittelun kaikkiin vaiheisiin ja pitänyt lujasti kiinni olennaisista yksityiskohdistaan säästövaatimuksista huolimatta. Niinpä kun museorakennuksen näkyvintä osaa Hyökyä lippaineen esitettiin jätettäväksi pois, Lahdelman kova sana painoi.

Tilaajan edustaja, suunnitteluryhmän puheenjohtaja ja Kotkan kaupungin tilapalvelupäällikkö Osmo Pehkonen kertoi, että kun valtuusto oli antanut määräyksen pysyä 28,7 miljoonan euron kustannusarviossa ja suunnitteluryhmä oli päätynyt kymmenen miljoonaa euroa kalliimpaan ratkaisuun mistään tinkimättä, arkkitehti otti vähentämisen kontolleen. Hän kohteli rakennustaan kuin ilmapalloa, päästi siitä hissukseen ilmaa pois lytistäen joistakin kohdin ja yksinkertaistaen rakenteita. Näin merimuseo säilytti alkuperäisen muotonsa, silti tilaajan määräämän euromäärän puitteissa.

Loppusumma tosin kohosi vähintään tuolla kymmenellä miljoonalla eurolla viime vuosien rakennuskustannusten kiivaan nousun yllättämänä. Työvoimapulan takia oli pakko suostua sellaisiin tarjouksiin, jotka tiedettiin liian kalliiksi, mutta aikataulu ei antanut periksi. Osmo Pehkonen puolestaan huomasi, että teräsrakenteiden toimittajat panttasivat sovittuja suorituksia, koska saivat muualta hintavia tilauksia.

Museorakennus valmistui runsaat puoli vuotta myöhässä. Pientä haittaakin moinen aiheutti. Museokeskuksen markkinointipäällikkö Sari Maaskola valitteli, että näyttelysuunnittelulle jäi aikaa vain kolme kuukautta, eikä kaikkia suunnitelmia ehditty ajoissa toteuttaa.

Suuri yleisö ei myöhästymisestä piitannut, tuskin sitä huomasikaan. Pääurakoitsija Lemconin projektipäällikkö Jouko Kamppila totesikin, että myöhästymiset johtuivat monista eri syistä, mutta koska tilaajalla on velvollisuuksia ja pääurakoitsijalla on velvollisuuksia, niiden summana on saatu kaikki tämä hyvä aikaan. Katsojamäärä todistaa, että tässä on onnistuttu.

Merikeskus oli rakennesuunnittelijalle todella haastava kohde, osastopäällikkö Eero Pekkari Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy:stä vakuuttaa.

‑ Olemme tehneet paljon isoja julkisia rakennuksia, mutta teräsrakenteena tämä on niistä urallani merkittävin. Sen muotomalli on näet kalteva joka suuntaan, teräsrakenteena muuttuva ja terästä suuri määrä, noin 1800 tonnia. Panostimme kovasti urakkaan, ja runko valmistui ihan tiukan aikataulun mukaan.

‑ Pystytykset, tuotanto ja asennukset tehtiin 3D-mallinnuksella, jonka ohjelmiston valmistaja Tekla Oy päivitti 4D-ohjelmaksi. Pääurakoitsijan kanssa sovitut aikataulut vietiin onnistuneesti läpi.

Tähtäin Kulttuurisatamassa

Ajan mittaan monet kotkalaisetkin varmasti yhtyvät silloisen toimialajohtajansa Pertti Lintusen jo kolme vuotta sitten sanomaan toteamukseen, että kun ”me tässä torsoillaan ja säästellään, on ulotettava ajattelu 100 vuoden päähän. On tärkeätä huomata, ettei sinne Kantasataman alueelle tule yksistään museota, vaan koko ympäristö on siinä seuraavat 100‑150 vuotta”.

Merimuseo Vellamo onkin suuren kokonaisuuden ensimmäinen, joskin merkittävin rakennus. Kotkalla on todella vakavat aikomukset ns. Kulttuurisataman luomiseksi. Arkkitehti Lahdelmalla on luonnollisesti myös siinä näppinsä. Puuvenekeskus on juuri valmistunut. Monissa työryhmissä hän on luonnostellut alueelle rakennettavia kohteita: Merikeskuksen laajennusta, monitoimiareenaa, hotellia, kongressitiloja, kylpylää, elokuvakeskusta ja muutakin. Tässä vaiheessa on yhteistyökumppanina ollut Skanska, joka on hakemassa sekä rahoittajia että operaattoreita.

‑ Merikeskuksen laajennusta varten oli jo arkkitehtuurikilpailun ohjelmassa 10 000 neliön varaus, mutta ilman tarkkaa sisältöä. Ei siitä vielä ole edes piirustuksia, mutta luonnoksiin olemme sijoittaneet sen paikaksi Merimuseon sisäänkäynnistä hieman itään, Ilmari Lahdelma kertoo.

Hän myöntää, että jo kilpailuehdotusta tehdessään hänellä oli mielessä Frank Gehryn ajaton Guggenheim-museo Espanjan Bilbaossa. Sekin liittyy ensi sijassa kaupunkikuvan korostamiseen ja vastaa siten kotkalaispäättäjien pitkän ajan tavoitetta Kotkan keskustan Kulttuurisatama-hankkeella.

Itse rakennus tekee lähtemättömän vaikutuksen niin ulkoa kuin sisältäkin. Nimimerkki Hyöky jo paljastaa, mistä on kyse. Merikeskushan kohoaa Kotkan sataman vanhimmassa osassa Härniemen kärjessä kuin valtavana hyökynä. Arkkitehtikilvan jälkeen väitettiin, että syysmyrskyt huuhtovat mereen tuon valtavan aallon rakennuksen huipulla. Eivät huuhdo, siitä pitävät huolen tukevat vastapainot.