Masino Oy:n toimitila

Keilalahden rannan high tech -arkkitehtuuri on osa monikansallisten yritysten tunnettuutta, yritysbrandia. Trendi on saamassa mukaan myös muita. Teknisen tukkukaupan merkittävä toimija Masino-yhtiöt yhtenä ensimmäisten kotimaisten yritysten joukossa profiloituu selvästi myös arkkitehtuurin keinoin.

‑ Halusimme modernit, ilmavat tilat, jotka kuvastavat nykyaikaista, eteenpäin suuntautunutta toimintaa, esteetöntä tiedonkulkua ja demokraattista ilmapiiriä, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Pietarinen.

Hanke

‑ Vanhoissa tiloissamme ei ollut enää laajentamisen mahdollisuutta. Vaihtoehdot olivat joko uuden rakentaminen tai vanhan kiinteistön osto. Päätöstä uuden rakennuksen rakennuttamisesta määritti tahtomme sijoittua Vantaan Petikon ja Helsinki-Vantaan lentokentän väliselle alueelle, hyvälle ja näkyvälle paikalle. Valinnassa auttoi Vantaan kaupungin Yrityspalveluyksikkö. Paikka löytyi helposti ja yhtä helposti syntyi päätös yhtiön sisällä.

Rakennuttajatoimisto-HTJ:n avustuksella saimme kontaktin arkkitehtiin, joka antoi ideoillemme muodon. Tavoitehintaperiaatteella rakennusurakoitsijavetoisesti lähdettiin etenemään, mutta kustannussyistä otimme Skanska Oy:n viemään hankkeen loppuun projektinjohtourakkana, sanoo Pietarinen.

Projektijohtokonsultti

‑ Rakennusurakka oli pääurakka ja muut alistettuja osaurakoita. Näitä olivat mm. maanstabilointiurakka, pohjarakentaminen, runkoelementtien toimitus ja lasijulkisivun tuoteosakauppana tehty hankinta. Jäähdytysurakka tehtiin eriytettynä LVIS-urakasta, kertoo projektista vastannut Kari Samuelsson.

‑ Rakennusurakka muutti hankkeen edetessä hieman muotoaan. Alkuun se oli tavoitehintainen, mutta aika nopeasti päädyimme projektinjohtototeutukseen kilpailuttamalla tekijät keskenään. Projektinjohtourakan henkeen kuuluu, että kehitetään tilaajaa tyydyttäviä ja edullisia ratkaisuja. Periaatteena on ollut, että paraatitilasta ei vähennetä näyttävyyttä, vaan paikoista, joiden näkyvyys on vähäisempi.

Hankinnat onnistuivat hyvin, kenties siksi, että toimittajat ovat olleet kiinnostuneita hankkeesta. Mitään erikoisuuksia ei ollut. Suunnittelu- ja urakkasopimukset on solmittu konsulttitoimistojen ja Masinon välillä. Onnistuneeseen lopputulokseen vaikutti myös se, että arkkitehti ja tilaaja ovat ymmärtäneet toisiaan.

Arkkitehtisuunnittelu

Tilaajan visioita olivat lasisuus, avoimuus ja moderni muotokieli ja aie selkeä: rakennuksen tuli edustaa Masino-yhtiöitä ja näkyä edustavasti moottoritien maisemassa.

Kaava

Viranomaisten aie oli melko kunnianhimoinen. ”Sallitun rakennusoikeuden estämättä rakennukseen saa rakentaa porrashuoneita ja jalankulkutiloja sekä talvipuutarhan valokatteella suojattuna”. Kaava henkii selvästi Vantaan kaupungin halua kehittää Kehätie III:n imagoa, vallitsevana rakennustyyppinähän on alueella tunnoton umpi- ja betoniseinien rivistö.

‑ Kun esitimme paikalle toimisto- ja varastorakennusta, kaavoittaja arvotti tarkasti rakennuksessa olevia arkkitehtuurin mahdollisuuksia. Vielä rakennuslupavaiheessa kaavoitusviranomaiset kantoivat huolta tulevan rakennuksen ulkonäöstä, vaikka lasisuus, massoittelu ja materiaalimaailma näkyivät jo selvästi, kertoo toimitusjohtaja Leena Tuominen Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy:stä.