Artikkelit

Martinlaakson ostoskeskus

Liikekeskuksen ja asuintornin sulava liitto

Rakennukset vanhenevat, ja joskus käy niin, että vanhan uudistaminen ei kannata. Tämä oli tilanne Martinlaakson ostoskeskuksessa muutama vuosi sitten. Vuonna 1975 valmistunut ostarirakennus oli pahoin vanhentunut sekä rakennusteknisesti että kaupallisen konseptinsa puolesta. 

Niinpä vanha ostoskeskus purettiin täysin alta pois ja uudistuneessa kauppakeskuksessa on tilaa yli kaksin verroin enemmän kuin vanhassa. Liikekeskuksen maamerkkinä toimii 14-kerroksinen asuintorni.

Kauppakeskuksen etelän puoleiselta pääsisäänkäynniltä tullaan pyörein valokatoin valaistuun aulakäytävään, jonka molemmin puolin on liikkeitä. Aulan toisessa päässä on kaksi päivittäistavarakauppaa, jotka vastaavat yli puolta pääliikekerroksen tiloista. Niiden suuruus ei hahmotu aulasta käsin, mutta kattopysäköinti antaa paremman kuvan keskuksen laajuudesta.

Kompaktintuntuisessa kauppakeskuksessa on nykyään kaikkiaan 28 liikettä. Päivittäistavarakauppojen lisäksi on muita päivittäisasiointiin liittyviä palveluita kuten apteekki, kuntokeskus ja kahviloita.

Kiinteistön kehitys aloitettiin jo vuonna 2006 ja tarvittava asemakaavan muutos valmistui vuonna 2008. Tuolloin lyötiin jo lukkoon uuden rakennuksen massoittelun pääpiirteet. Kokonaisuuteen kuuluvan asuntotornin kerrosmäärää vähennettiin rakennussuunnittelun yhteydessä asemakaavan viidestätoista neljääntoista.

Kohteen toteutusvaiheen pääsuunnittelija Esko Pelkonen Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:stä kertoo, että kaupunkirakenteellisesti kauppakeskus liittyy sen pohjoispuolella Kivivuorentien kaarevaa linjausta reunustavaan niin sanottuun Martinmuurin asuinkortteliin. Nämä tiilijulkisivuiset talot luovat kadulle yhtenäisen ilmeen, johon päädyttiin asemakaavamuutoksen yhteydessä.

Kauppakeskuksen aseman puoleinen julkisivu onkin tiilipintainen samoin kuin asuintornin pohjoiseen päin antava julkisivu. Tätä julkisivupintaa on elävöitetty yhdennentoista ja kahdennentoista sekä neljännentoista ja viidennentoista kerroksen kohdalla sijaitsevilla vihreillä betonipinnoilla. Samaa vihreää betonia on käytetty asuintornin aseman puoleisessa julkisivussa.

- Pohjoisjulkisivun suunnittelu oli vaativa tehtävä senkin vuoksi, että kyseessä on iso parvekkeeton rakennusmassa, joka näkyy kauas. Päätimme rytmittää sitä osin tummanharmailla laattapintaisilla sekä osin toisen puolen julkisivusta tuoduilla vihreillä elementeillä, kolmas merkittävä aihe julkisivussa on silkkipainolasiset ranskalaiset parvekkeet, Pelkonen sanoo.

Myös asuintornin eteläjulkisivu vihreän parvekeseinän ja vihreän betonijulkisivun liittymisineen antoi haasteita suunnitteluun. Pelkosen mukaan erityisesti parvekeseinän vihreän profiilipellin lopullinen materiaalivalinta muun muassa kaupunkikuvallisten, taloudellisten ja takuuaikavaatimusten takia aiheutti melkoista haastetta vielä rakentamisen loppusuoralle. Kaikki parvekkeet on myös lasitettu.

Kauppakeskuksen Kivivuorentien puoleinen julkisivu on pitkälti lasia, mikä tuli kaavan viitesuunnitelman kautta. Käyttäjän pitää ottaa toiminnassaan huomioon se, että ulkoseinä on lasia lattiasta kattoon. Kaiken kaikkiaan Pelkonen luonnehtii projektia hybridirakennukseksi, jossa liike- ja asuntotila kohtaavat.

- Alueen identiteettiä haluttiin vahvistaa tällä ratkaisulla, joka toimii niin keskusta-aluetta korostavana maamerkkinä kuin lähialuetta palvelevana kaupallisena kokonaisuutena, Pelkonen sanoo.

 

LEED pienentää ylläpitokustannuksia

Citycon Oyj:n hankekehityspäällikkö Juha Marttinen kertoo, että yhtiö oli osakkaana myös vanhassa ostoskeskuksessa, mutta vanha rakennus ei enää vastannut nykypäivän vaatimuksia.

- Halusimme parantaa Martinlaakson alueen tarjontaa. Kauppakeskus on tarkoitettu paikallisille ihmisille ja se tarjoaa nopeata asiointia lähellä kotia ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, Marttinen sanoo.

Marttisenkin mukaan rakentamisen loppuvaihe oli kiireistä aikaa, jotta kauppakeskus saatiin aikataulussa valmiiksi. Uudessa keskuksessa on panostettu sisätilojen ilmeeseen.

- Asiakkaat ovat löytäneet kauppakeskuksen, vaikka rakennustöiden aikana tässä ei ollutkaan mitään. Kävijämäärät ovat olleet sitä luokkaa kuin on odotettu, Marttinen sanoo.

Martinlaakson ostari on rakennettu LEED-määritysten mukaisesti. LEED-sertifikaatin käsittely on kesken ja se arvioidaan valmistuvan keväällä. Hankkeelle tavoitellaan kultatason LEED-sertifikaattia.

Marttinen kertoo, että Citycon toteuttaa kaikki kehityshankkeensa ympäristösertifikaattien periaatteiden mukaan. Citycon sai Pohjoismaiden ensimmäisen LEED-sertifikaatin Lahden Trion kehityshankkeesta vuonna 2009. Tämän jälkeen Cityconin LEED-kohteita on valmistunut myös Tallinnaan ja Tukholmaan.

Marttisen mukaan se, että rakennus kuluttaa vähemmän energiaa ja on ympäristöystävällisempi, tukee osaltaan vihreätä imagoa. Lisäksi rakennustapa merkitsee säästöä ylläpitokustannuksiin.

Rakennuttajakonsulttina toiminut Unto Hartikainen A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä kertoo, että Tekla Structure -ohjelmistolla tehdystä tietomallista oli suuri hyöty kohteen suunnittelun laadunvarmistukseen.

Vanha ostoskeskus oli aikansa tuote. Museovirasto edellytti betonirakenteisen keskuksen perusteellista valokuvaamista ja dokumentointia, ennen kuin se saatiin purkaa uudisrakennuksen alta pois. Vanhaa ostaria on ikuistettu asuinrakennuksen graafisessa betonissa sekä parvekelasien silkkipainokuviossa.

 

Liike- ja asuinrakennuksen yhteensovittamista

Liikerakennuksen rakennusurakasta vastanneen Skanska Talonrakennus Oy:n vastaava työnjohtaja Kai Pöntynen kertoo, että vanhat rakenteet olivat varsin massiivisia. Niiden purkuun menikin kesä 2010 ja elokuussa päästiin aloittamaan uutta rakennusta.

- Rakennukset perustettiin osin kalliolle, osin maanvaraisesti ja osin paaluille. Suunnitelmat puretun vanhan ostoskeskuksen paalujen sijoituksesta pitivät yllättävän hyvin paikkansa. Tämä huomattiin, kun uusia paaluja lyötiin vanhojen ympärille, Pöntynen sanoo.

Rakennesuunnittelija Jari-Tapio Aalto A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoo, että kauppakeskuksessa on tavallinen pilaripalkkirunko ja ontelolaatat. Sen sijaan asuintornissa väliseiniä on paljon enemmän ja osaa niistä voitiin käyttää asuinrakennuksille tyypilliseen tapaan kantavana rakenteena.

Aalto pitää kahden erilaisen osan sijoittamista kiinni toisiinsa hyvänä ratkaisuna. Se, että iso parkkihalli on liikerakennuksen alla, ei vaikuttanut asuinrakennuksen perustustapaan. Pientä lisäsuunnittelua tuli siitä, että asuintornin alle tuli joitakin pieniä liiketiloja.

- Korkean asuinrakennuksen suunnitelmat piti vielä kolmannen osapuolen tarkistaa. Kauppakeskuksen LEED taasen ei juuri vaikuttanut rakennesuunnitteluun. Vaipparakenteen tiiviyteen kiinnitetään huomiota, mutta enemmänkin asioihin vaikutetaan talotekniikalla, Aalto sanoo.

 

Asuintornin asukaspiha 13. kerroksessa

Asuintornin osalta projektipäällikkönä toimi Skanska Kotien Kati Valtonen. Rakennuksen 14 asuinkerroksessa on kaikkiaan 67 asuntoa isoista yksiöistä kolmioihin. Kohderyhmä arvostaa kaupunkimaista ympäristöä, hyviä palveluita ja liikenneyhteyksiä.

- Rakennus oli suunnitteluvaiheessa, kun Skanska Kodit tuli mukaan projektiin. Tehdyt suunnitelmat ja tilaohjelma sopivat hyvin Skanska Kotien kodeiksi, Valtonen sanoo.

Muuta aluetta selvästi korkeampi rakennus muodostaa eräänlaisen maamerkin. Koska rakennuksella ei ole omaa pihaa, on rakennuksen 13. kerrokseen sijoitettu asukaspiha. Siellä on myös saunaosasto ja kerhotilat. Rakennuksen 14. kerroksen ja sen yläpuolella sijaitsevan konehuoneen pohjapinta-ala on alapuolisia kerroksia pienempi, minkä ansiosta asukaspihan katto voi olla avonainen. Tämä mahdollistaa valoisuuden ja avarat näkymät.

Asuintornin ilmanvaihdon konehuone sijaitsee rakennuksen katolla 15. kerroksena. Kauppakeskuksen konehuoneet on jaettu kahteen osaan. Kaikkiaan 120 metriä pitkän rakennuksen toinen konehuone on päivittäistavarakauppojen päädyssä ja toinen konehuone aseman puoleisessa päädyssä ravintolaklusterin läheisyydessä.

Rakennuksessa on yhteensä 475 pysäköintipaikkaa, joista reilu puolet sijaitsee keskuksen katolla. Katolla on asukaspysäköinti ja viereisen juna-aseman liityntäliikenteen pysäköintipaikat. Keskuksen alla sijaitsevasta pysäköintikellarista on liukutasot ostoskeskukseen.

 

Junaradan läheisyys loi haasteita

Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Niilo Takala näkee, että rakennustyöt olivat tavallista vaativampia, koska käyttäjien lopulliset lähtötiedot saatiin pääosin vasta vuonna 2011 ja kaikki käyttäjien muutostyöt tilattiin saman vuoden kesällä.

Suunnittelu eteni samanaikaisesti rakentamisen rinnalla. Kuitenkin valmistuminen oli jo 29.11.2011. Jäi todella vähän aikaa luovutusvaiheeseen. Käyttäjien lukuisat muutostyöt aiheuttivat hankaluuksia rakennustöiden etenemisessä. Toisaalta Skanska teki omana työnä myös talotekniikan. Siten saimme muutostyöt nopeasi toteutukseen, Takala sanoo.

Takalan mukaan vieressä kulkeva rautatie oli otettava monella tapaa huomioon. Esimerkiksi ratakiskojen mahdollista liikkumista seurattiin jatkuvasti. Hän huomauttaa myös, että työturvallisuus on aina tärkeätä, mutta erityisesti asuintornitalon rakentamisessa se oli merkittävässä roolissa.
 

Kuvagalleria

Martinlaakson Ostari
Martinlaakson Ostari
Martinlaakson Ostari
Martinlaakson Ostari
Martinlaakson Ostari
Martinlaakson Ostari
Martinlaakson Ostari
Martinlaakson Ostari