Mankkaanpuron koulu

Vastavalmistuneeseen laajennusosaan sijoitettiin muun muassa ruokasali, liikuntasali, koulukirjasto, tietokoneluokka sekä tavanomaisia luokkatiloja. Rakennustyön toisessa vaiheessa peruskorjattiin koulun vanha päärakennus. Merkittävimmät peruskorjauksen tuomat muutokset olivat talotekniset parannustyöt, hissien asentaminen, hallinnon uudet tilat sekä entisen liikuntasalin tilalle rakennetut taideluokat. Pisteenä i:n päälle koulun piha-alue uudistettiin täysin noin 300 oppilaan iloksi.

Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Työyhteenliittymä Jeskanen-Repo-Teränne ja Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Ky. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Timo Jeskanen. Irtokalustesuunnittelu on sisustusarkkitehti Jatta Olinin käsialaa, ja kiintokalustesuunnittelusta vastasi Marko Pääjärvi. Pihasuunnitelman laati Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen. Urakan rakentamisesta huolehti YIT Oy.

25 vuotta parakkeja

Mankkaanpuron koulun rehtori Johanna Hirmasto kertoo, että koulun omaleimaisuuteen kuuluu tietokoneiden systemaattinen käyttö opetus- ja oppimisvälineenä, sekä koulukirjaston hyödyntäminen kirjallisuuden ja tiedonhankinnan opetuksessa. Virallisia painotuksia kouluissa ei enää ole.

Hirmastolla on tästä opinahjosta jo pitkä kokemus, mikä tuli hyvään käyttöön suunnitteluyhteistyössä.

‑ Tilaohjelman suunnittelu sisälsi monia kauaskantoisia päätöksiä. Oli haastavaa ja vastuullista miettiä parasta mahdollista vaihtoehtoa tulevien vuosikymmenten näkökulmasta: uutta saadaan harvoin, ja tämän laajennuksen ja peruskorjauksen tulee palvella pitkään.

Rakennuksen sijoittelu tontille oli yksi tärkeä ratkaisu, sillä oppilaita saapuu koululle useista ilmansuunnista. Huoltoreitit suunniteltiin Vanhan-Mankkaantien varteen, jotta koulun piha jää ehjäksi kokonaisuudeksi, eikä huoltoliikenne risteä saattoliikenteen kanssa. Yhdessä viereisen yläkoulun kanssa rakennukset muodostavat kampusmaisen koulualueen.

Kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Timo Jeskanen luotaa julkisivusuunnittelun lähtökohtia.

‑ Vanha, kolmikerroksinen koulu on julkisivuiltaan punatiiltä ja vaaleaa rappausta. Uudisosan julkisivuihin valittiin takaatuulettuva tiililaatta ja rappaus, jotta kokonaisuus olisi yhtenäinen. Räystäskorkeus on molemmissa rakennuksissa sama. Koulukäyttö asettaa erityisvaatimuksia yksityiskohtien kestävyydelle, joten pellittämisen sijaan esimerkiksi tiililaatoituskenttien päätylistoina käytettiin pursotettua massiivialumiinia.

Vanhassa koulun osassa säilytettiin esimerkiksi kivimosaiikkilattia ja porraskaiteet. Jatta Olinin suunnittelema irtokalustus on sopusoinnussa sisätilojen pintojen ja kiintokalusteiden värityksen kanssa. Tyypillinen opetustila sisältää koivuisia kalusteita; lisävärinä laajennusosassa on keltavihreää, ja vanhassa osassa punaruskean sävyjä.

Koulu ilman hukkaneliöitä

Koulun tilaohjelma oli tiukka. Muuntojoustavuus ja sopeutuminen erilaisiin opetustilanteisiin muodostui tärkeäksi näkökohdaksi arkkitehtuurisuunnittelussa. Pääsisäänkäynti sijoittui uuteen laajennusosaan. Pääaula on ylätasanne, joka jatkuu tilallisesti portaiden kautta korkeaan ruokailusaliin. Pääsisäänkäynnin liikenne ei kuitenkaan häiritse ruokailijoita tasoeron takia. Tarvittaessa ruokailutila voidaan yhdistää viereiseen liikuntasaliin.