M-realin Kaskisten tehdas valmistui pikavauhtia

Metsäliiton tytäryhtiön M-realin Kaskisten BCTMP-tehdas tuottaa puuhakkeesta kemihierremassaa uudella teknologialla, joka on selluprosessia tehokkaampi ja ympäristöystävällisempi.

– Raaka-aineesta yli 90 prosenttia päätyy valmiiksi tuotteeksi, kun selluntuotannossa prosenttiluku on noin 50, tuotantopäällikkö Olli Alhoniemi vertaa. Ei raaka-aine selluntuotannossakaan hukkaan mene, vaan se muuttuu lämmöksi. M-realinkin tehdas saa lämpönsä seinänaapuriltaan Metsä Botnian sellutehtaalta.

Kaskisten lokakuussa käyttöön vihitty tehdas on toinen M-realin ja Metsä Botnian yhteishanke. Vastaava sellutehtaan ja BCTMP-tehtaan symbioosi syntyi 2001, kun M-realin Joutsenon tehdas aloitti toimintansa. Toimintojen yhdistämisestä on hyötyä molemmille osapuolille. Esimerkiksi Kaskisissa tehtailla on yhteinen kuorimo, kemikaalikierto, jätevedenpuhdistamo ja satama.

Palkittu valmistusmenetelmä

– Jätevettä meiltä tulee erittäin vähän, Alhoniemi kertoo. Tehtaalla käytetään suljettua vesikiertojärjestelmää: vesi puhdistetaan ja palautetaan takaisin prosessiin kemihierremassan pesuvedeksi. Jätevettä syntyy vain kolme kuutiota tonnia kohti.

Alhoniemen mukaan M-realin tehtaiden ainutlaatuisuus perustuu juuri suljettuun vesikiertojärjestelmään. Missään muualla maailmassa ei ole käytössä vastaavaa menetelmää. M-real sai vuonna 2005 Suomalaisen insinöörityön palkinnon Kaskisten ja Joutsenon tehtailla käytettävästä, M-realin kehittämästä teknologiasta.

Kaskisten tehtaalla syntyy valkaistua kemihierrettä – korkealaatuisen painopaperin, hienopaperin ja pakkauskartongin raaka-ainetta – noin 300 000 tonnia vuodessa. Joutsenon tehtaan tuotantokapasiteetti on 250 000 tonnia vuodessa. Kemihierteestä saadaan valmistettua ohutta, mutta silti tukevan tuntuista ja läpinäkymätöntä paperia.

Yli 90 prosenttia Kaskisten tehtaan tuotannosta viedään ulkomaille, muun muassa Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan.

Tilaa laitteiden huollolle

Kaskisten tehtaan rakentamisessa käytettiin pitkälti samaa konseptia kuin Joutsenossa. Neljän vuoden käyttökokemusten perusteella tehtiin kuitenkin joitakin parannuksia.

Ratkaisuissa on tavoiteltu toiminnan tehostamista. Myös tilojen puhtaana pidettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota.

– Operaattoreiden hallintalaitetila ja laadunseurantatilat ovat Kaskisissa jonkin verran monipuolisemmat kuin Joutsenossa, projektijohtaja  Kai Vikman M-realilta kertoo.

Laitteet pyrittiin asentamaan siten, että niiden huolto ja kunnossapito olisi mahdollisimman helppoa. Tehdassalin väljyyden ansiosta jo laitteiden asennusvaihe sujui suunniteltua nopeammin.

Kaskisten tehdas on pinta-alaltaan noin puolitoista kertaa suurempi kuin Joutsenon tehdas. Rakennusala oli 25 000 m², mutta lattiapinta-alaa on 45 000 m², koska tehtaassa on paikoin viisi kerrosta. Rakennuksen tilavuus 450 000 m².

Katossa betonia ja terästä

Rakenteiden suunnittelusta vastasi Jaakko Pöyry -konserniin kuuluva JP-Kakko Oy.

Tehtaan kattorakenteissa on käytetty betonia ja terästä. Teräsristikot kannattelevat 36 metriä korkean ja 48 metriä leveän rakennuksen betonista yläpohjaa. Pitkän jännevälin takia betonipalkkien käyttäminen ei ollut mahdollista. Teräksen ansiosta rakennukseen voitiin valita kevyemmät seinäpilarit, mikä lisää tilan tuntua.