Lyseon peruskoulu Joensuussa

Rakennuttajapäällikkö Heimo Karhapää Joensuun kaupungista kertoo, että etsittiin mallia, joka loisi edellytykset hyvälle toimintaympäristölle ja oppimiselle sekä antaa mahdollisuudet yksilölliselle ja ryhmässä tapahtuvalle opiskelulle.

‑ Tilojen muunneltavuus ja rakennuksen soveltuvuus sen elinkaaren aikana muuttuviin käyttötarkoituksiin oli otettava huomioon, Karhapää muistuttaa.

‑ Lisäksi koulun keskeisestä sijainnista johtuen tavoitteena oli kaupungin keskiakselin arkkitehtonisen ilmeen parantaminen sopivilla materiaali- ja muotovalinnoilla, hän kertoo.

Joensuun kaupunki päätti järjestää arkkitehtuurikilpailun, johon kutsuttiin viisi toimistoa.

‑ Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n kilpailuehdotus ”Mylly” erottui heti muiden joukosta ja rakennussuunnittelu toteutettiin kilpailuehdotuksen pohjalta, Karhapää toteaa.

‑ Palkintolautakunnan perustelujen mukaan ”Mylly” täytti parhaiten kilpailuohjelmassa esitetyt kaupunkikuvalliset tavoitteet, hän sanoo.

‑ Rakennus asettuu ryhdikkäästi puistoakselille ja säilyttää tontin puistomaisen luonteen. Sen julkisivut ovat hallitun vaikuttavat materiaalivalintoja myöten, perusteli palkintolautakunta voittanutta ehdotusta.

Myllynsiivistä mallia

Puolessatoista vuodessa vanhan keskuskansakoulun tilalle nousi uusi opinahjo. Lyseon peruskoulu tarjoaa opiskelutilat 400 oppilaalle ja työympäristön 45 opettajalle ja muulle henkilökunnalle.

Arkkitehtitoimiston esityksen nimi ”Mylly” tulee kuvasta, jonka rakennuksesta saa sitä ylhäältä katsellen. Sieltä Lyseon peruskoulu näyttää myllynsiiviltä. Jokainen myllynsiipi on oma rakennusosansa, mikä sisältää päällekkäisiä soluja ja myllynsiipiin jäävän omaan solupihansa. Nämä neljä kirjain- ja väritunnuksin toisistaan erotettua myllynsiipeä ovat lähes identtisiä, vain 90 astetta suuntaansa käännettyjä. Jokaisessa siivessä on opiskelukokonaisuus.

Rakennus voidaan jakaa myös kerroksittain. Ensimmäisessä kerroksessa ovat teknisen työn tilat sekä luokat kuvaamataidon, keramiikan, musiikin ja kotitalouden opiskelulle. Kerroksessa on myös jakelukeittiö sekä käsikirjasto.

Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoittuvat biologian ja maantiedon luokkatilat, atk ja kielistudiotilat sekä fysiikan ja kemian opetustilat. Toisessa kerroksessa on kaksi terassia.

Kolmannessa kerroksessa ovat hallintotilat, historian, uskonnon, äidinkielen ja matematiikan luokkatilat, yleisopetustiloja, kouluterveydenhuollon tilat sekä rakennuksen neljä ilmanvaihdon konehuonetta. Kolmannessa kerroksessa on yksi terassi. Jokaisessa solussa on mm. oma taukotilansa.

Soluja on rakennuksessa siis 12 kappaletta. Neljäs kerros on erikoinen. Katolla on vain 35 neliön suuruinen opettajien neuvottelutila.

Materiaaleilla näyttävyyttä

Rakennuksen pääsuunnittelija, professori Ilmari Lahdelma Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä, kertoo, että koulun paikka oli vaativa. - Se on osa väljästi rakennettua julkisten rakennusten kortteliriviä. Sen välittömässä läheisyydessä on avara puisto, joka puolestaan rajoittuu yliopistoalueeseen.

Lahdelma on toteutuneeseen tulokseen tyytyväinen. - Joensuun kaupunki on ollut aikoinaan kaukaa viisas, kun se on keskittänyt koulurakennukset pääkadun varteen näinkin väljästi ja puistomaisesti. Lyseon peruskoulu sai ”kuin ilmaiseksi” maalaukselliset näköalat ikkunoista joka suuntaan, hän kertoo.

Näyttävyyttä koulurakennukseen haettiin materiaaleilla. Rakennus on saanut kaksoisvuorauksen, jossa silkkipainettu lasielementti on päällimmäisenä. Sen alta näkyy joko tummaksi oksidoitu kuparipelti tai metallilevypinta.

Arkkitehdit ovat pyrkineet hälventämään ulko- ja sisätilan eroa jatkamalla ulkotilamateriaalia sisätiloihin. Erityisen hyvin ratkaisu näkyy ensimmäisen kerroksen aulassa, jossa sisääntulotilan tummanruskea kupariseinä jatkuu aulan lasiseinän läpi aina seuraavaan sisäänkäyntiin saakka jne.

Rakennukseen on neljä sisäänkäyntiä, joista kolme on käytössä aina. Neljättä, terassille johtavaa ovea, pidetään auki vain lämpimänä vuodenaikana.