Lyhty-talo

Lyhty Kiinteistöt Oy:n rakennuttama Lyhty-kehitysvammakoti sijaitsee Helsingin Konalassa kaupungin vuokratontilla, joka oli kaavassa varattu sosiaaliseen rakentamiseen ja koulurakentamiseen. Pohjoiseen viettävällä tontilla sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelukaivanto, joka on muinaismuistolain alainen suojelukohde. Osalle kaivantoa laadittiin kunnostussuunnitelma ja toinen, huonompi osa, jyrättiin rakennuksen alle.

Lyhty-talo on pitkälti betonista paikalla valettu. Arkkitehti Minna Lukander kertoo tavoitelleensa rakennuksessa yksiaineisuutta myös jättämällä julkisivuissa ja sisäpinnoissa raakabetonin näkyviin. Betoni materiaalina luontuu kovaan käyttöön ja sopii mainiosti myös rakennuspaikan luonteeseen. Puiset ikkunankehykset ja muut yksityiskohdat muodostavat kauniin kontrastin harmaan betoniseinän rinnalla. Näkyvien puuosien huolto ei ole ongelma: talon asukkaat pystyvät tekemään osan siitä myös itse.

Kehitysvammakodin julkinen puoli avautuu pohjoiseen ja rakennus työntyy kellarina rinteen sisään. Alakerran tilat palvelevat opetusyksiköitä ja siellä sijaitsevat lisäksi keittiö ja sen ruokasali ja kodinhoitotilat, jotka osaltaan antavat mahdollisuuden harjoitella erilaisia taitoja. Niin harjaantuvia työntekijöitä kuin ruokailijoitakin tulee myös talon ulkopuolelta: kaikki eivät ole talon asukkaita.

Opetusyksiköistä Lamppu toimii useammassa eri ryhmässä, joiden koko vaihtelee. Lamppu on tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille kehitysvammaisille, jotka tarvitsevat yksilöllistä jatko-opetusta voidakseen hakeutua myöhemmin työelämään tai opintoihin. Lamppu-yksikön piirissä harjaannutetaan taitoja erilaisilla käytännön elämän alueilla, kuten taloustöissä ja kodinhoidossa, joten tarvittavat tilat on suunniteltu huolella useiden henkilöiden käyttöön.

Ulkotyöpaja Lato antaa mahdollisuuden tehdä ulko- ja puutarhatöitä myös tilauksesta hoitokodin ulkopuolisille tahoille. Ulkotyöryhmä hoitaa Hehku-talon puilla toimivaa vaihtoehtolämmitystä.

Lyhty-talon toinen kerros on varattu asumiseen. Kussakin kerroksen kolmesta siivestä on kahdeksan hengen ryhmäkoti. Ryhmäkodin asukkaalla on oma huone ja invamitoitettu kylpyhuone käytössään. Keittiö- ja ruokailutilat sekä olohuone ovat yhteiskäytössä. Asunnot sijoittuvat maantasoon tontin eteläpuolella, mikä mahdollistaa suorat uloskäynnit suojaiselle terassipihalle. Pihanrakennustöitä viedään eteenpäin osaksi asukkaiden omin voimin. Kussakin ryhmäkodissa on pienehkö toimisto, jossa henkilökunta hoitaa asukkaita koskevan tiedonkulun.