Lohjan Sairaala

Sairaalan uuteen osaan sijoittuivat Lohjan kaupungin 30-paikkainen vuodeosasto sekä päivystysyksikkö, jota käyttävät kaikki alueen kunnat ilta- ja yöaikaan. Myös erikoissairaanhoidon päivystys on auki ympäri vuorokauden kaikkina päivinä. Kuntien yhteiseen käyttöön tulee lisäksi terveyskeskustasoinen 18-paikkainen seurantaosasto, jonka paikoista kuusi on varattu päihdepotilaiden somaattisiksi katkaisuhoitopaikoiksi.

Uudessa leikkausyksikössä toimii keskitetysti päiväkirurgia. Ennen hoitovaiheet olivat hajautettuina eri puolille vanhaa sairaalaa. Päiväkirurgiaan läheisesti liittyvät poliklinikat ortopedia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä naistentaudit siirtyivät vanhasta rakennuksesta uusiin tiloihin. Lisäksi laajennusosasta saivat tilat iho- ja allergologian yksikkö, viime vuonna käynnistetty kipupoliklinikka sekä kokonaan uutena toimintana käynnistetty dialyysihoitoyksikkö.

Resurssien käytön tehostaminen

Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluu seitsemän kuntaa: Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti. Vuoden 2005 lopulla sairaanhoitoalueella oli yhteensä 80 645 asukasta. Sairaanhoitoalueensa pääsairaalana Lohjan sairaalan tehtävä on erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen alueen väestölle.

Terveyden- ja sairaanhoidon tehostaminen vaikuttaa kaikkiin HUS:n projekteihin, kertoo Lohjan sairaalan laajennuksesta vastannut projektipäällikkö Mikko Silvast.
Lohjan sairaalan laajentamisen tavoitteena oli toimintojen keskittämisellä tehostaa henkilöresurssien käyttöä ja hoitotoimintaa. Toisin sanoen samoilla kustannuksilla enemmän ja laadukkaampia hoitotoimenpiteitä. Ennen kaikkea päiväkirurgista toimintaa haluttiin tehostaa. Aiemmin useaan eri toimipisteeseen hajautetut poliklinikat keskitettiin leikkausosaston lähelle yhtenäiselle alueelle. Yhtenä päätavoitteena oli päiväkirurgian suhteellisen osuuden lisääminen verrattuna kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin.

Lohjan sairaalan tilojen ja tarvittavien hoitotoimintojen mitoituslähtökohtana oli väestömäärän ja vanhusväestön määrän lisääntyminen vuoteen 2030 asti. Tuohon mennessä väestömäärän on ennustettu lisääntyvän 9 800 henkilöllä ja vanhusten, eli yli 75-vuotiaiden, määrän noin 7 300 henkilöllä.

Muutostarpeista investointeihin

HUS-Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisyksikön päällikkö Vesa Vainiotalo kertoo, että rakennuttajan projektinjohdon tehtäviin kuului suunnittelijoiden kilpailuttamisen ohella suunnittelunohjaus yhteistyössä tilaajan kanssa hankesuunnitteluvaiheesta urakkalaskentaan.

Suunnitteluvaiheen jälkeen projektinjohto kilpailutti urakat ja kiinteiden sairaalalaitteiden hankinnat, solmi sopimukset ja hoiti maksuliikenteen rakentamisaikana. Urakka- ja laitehankintasopimukset tehtiin rakennuttajan nimiin. Jaetussa urakassa sairaalan rakennusurakka oli pääurakkana: rakennusurakoitsijana kohteessa toimi Rakennusosakeyhtiö Hartela. Alistettuja sivu-urakoita oli 19 sekä rakennuttajan erillishankintojen laitetoimittajia 14 kappaletta. Itse rakentamisessa projektinjohdolle kuului luonnollisesti töiden valvonta.

Erikoissairaanhoidon hankkeissa haasteena on saada insinöörit ja sairaanhoidosta vastaavat puhumaan samaa kieltä: insinöörien tulee ymmärtää kliinisen toiminnan tarpeet ja päinvastoin. Näistä syistä rakennuttamisyksikön organisaatiossa on teknisten asiantuntijoiden lisäksi sairaanhoitokoulutuksen saaneita henkilöitä, kertoo Vainiotalo.

Suunnittelunohjaus erikoissairaanhoidon vaativiin tarpeisiin tulevassa kohteessa vaatii toiminnan ja sen tarpeiden tuntemista, lääkintäteknisten järjestelmien, niihin liittyvien määräysten tuntemista, päätöksenteon sekä kiinteistön tuntemista. Lohjan sairaalan laajennuksessa tarpeet oli hyvin määritetty sairaalan johdon ja käyttäjien toimesta. Olemassa olevan kiinteistön ja sen järjestelmien tietämys saatiin kiinteistön teknisiltä henkilöiltä.

Erikoissairaanhoidon toimintaan ja sen rationalisointiin liittyvät muutostarpeet ohjaavat voimakkaasti erikoissairaanhoidon investointitarpeita. Sairaanhoito muuttuu jatkuvasti, kehitetään uusia hoitomuotoja, tulee uusia laitteita, tulee uusia sairauksia, joidenkin sairauksien hoidontarve vähenee ja toisten lisääntyy, mutta tilojen tulisi aina palvella toimintaa mahdollisimman hyvin. Tästä seuraa, että rakennuksien tekninen käyttöikä on paljon suurempi kuin niiden toiminnallinen käyttöikä, summaa Vesa Vainiotalo.