Artikkelit

Lohjan Prisma

Lohjan Prisma kuuluu S-ryhmän lippulaivasarjaan

 Lohjan Prisma-kauppakeskus on ollut Osuuskauppa Suur-Seudulle pitkän aikavälin hanke. Kaikki alkoi noin kymmenen vuotta sitten. Kaupunki tarjosi tuolloin osuuskaupalle ja sen kilpailijalle Keskolle keskustasta liiketonttia. Kaupunki halusi siten vahvistaa strategisen linjauksensa mukaan keskustan kaupallisia palveluja ja estää ostovoiman karkaamisen taajaman ulkopuolelle. Sen lisäksi kaupungin tavoitteena oli keskustan ilmeen kohentaminen.

Molemmat kaupalliset yritykset suhtautuivat kaupungin tarjoukseen varauksellisesti. Ne halusivat rakentaa suuryksikkönsä mieluummin keskustan ulkopuolelle. Siihen olivat syynä ison tilantarpeen lisäksi liikennelogistiikan vaatimat järjestelyt.


Suur-Seutu olisi halunnut rakentaa Prisman Lohjanharjulle. Siihen se ei saanut kuitenkaan rakennuslupaa. Harju oli merkitty yleiskaavaan suojelualueeksi. Koska kaupungilla ei ollut tarjolla muutakaan keskustan ulkopuolista tonttia, palattiin lähtöruutuun. Kaupunki ja osuuskauppa aloittivat keskustelut keskustaan rakentamisesta. Tontiksi oli tarjolla linja-autoaseman kortteli, jossa sijaitsi linja-autoaseman lisäksi kaksi vanhaa kivitaloa.


Kaupunki halusi kortteliin näyttävää rakentamista. Hankkeen työnimenä oli Lohjan portti. Hanke kuului kokonaissuunnitelmaan, jossa keskustaan rakennetaan useita viidestä kuuteen kerroksen korkuisia rakennuksia, joissa on asuntojen lisäksi liikehuoneistoja. Keskustarakenteen tavoitteen mukaan kaupalliset veturit ovat jalankulkuetäisyydellä.



Keskustaan rakentaminen arvelutti

Osuuskaupassa tehtiin omia laskelmia keskustaan rakentamisen kannattavuudesta. Osuuskauppa käytti hyväksi kaavoituksen ohjauksessa sekä tarve- ja hankesuunnitelman laatimisessa SOK:n Kiinteistötoimintojen asiantuntemusta. Tehdyt selvitykset osoittivat, Prisma-hankkeen teknisenä projektinjohtajana toimineen rakennuttajapäällikkö Juha Äijälän mukaan, että keskustaan rakentaminen oli merkittävästi kalliimpaa kuin rakentaminen taajaman ulkopuolelle. Kustannuksia lisäsi se, että rakentaminen edellytti vanhan linja-autoaseman ja kahden muun kivitalon lunastamista ja purkamista.


-Keskustaan rakentamisen intoa ei lisännyt lainkaan se, että kaupunki halusi kauppakiinteistöön myös asuntoja, Äijälä kertoo.


Tiukkojen neuvottelujen jälkeen kaupunki ja osuuskauppa tekivät aiesopimuksen, jonka mukaan osuuskauppa vastasi tontilla sijainneiden rakennusten purkamisesta ja Prisma-hypermarketin rakentamisesta. Kaupunki puolestaan sitoutui maa-alueen puhdistamiseen ja tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen. Aiesopimus hyväksyttiin erimielisessä valtuustossa huhtikuussa 2001.



Aiesopimuksen mukaan tontin rakennusoikeus oli 17 000 neliömetriä. Kohteen koko suuruus oli 35 000 bruttoneliömetriä. Sopimuksen mukaan kiinteistöön tuli Prisman lisäksi erikoisliikkeitä, toimistotiloja, bussiterminaali, 19 erikokoista asuntoa sekä pysäköintitiloja.
Tonttia koskeva kaupungin asemakaavamuutos valmistui lokakuussa 2001. Valmistelua edelsi liikennettä ja sen toimivuutta koskeva ympäristövaikutusarvio. Tässä vaiheessa tonttia laajennettiin merkittävästi ja sen muoto muuttui kolmionmuotoisesta suorakaiteen muotoiseksi. Asemakaava vahvistettiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2002. Päätöksessä edellytettiin, että kiinteistöön tulee myös asuntoja.

Kuvagalleria

VG6Q2192.jpg
VG6Q2192.jpg
VG6Q2198.jpg
VG6Q2213.jpg
VG6Q2215.jpg
VG6Q2237.jpg
VG6Q2239.jpg
VG6Q2244.jpg
VG6Q2252.jpg
VG6Q2262.jpg
VG6Q2263.jpg
VG6Q2271.jpg
VG6Q2310.jpg
VG6Q2321.jpg