Logistiikkakeskus Rasti

‑ Tämä on EKE-Yhtiöiden rakennuttama ja omistama logistiikkakeskus, jonka vuokralaisena on Suomen Logistiikkatalo Oy, joka myy koko logistiikkaketjua kuljetuksineen ja varastopalveluineen. EKE halusi investoida tänne ja löysi investointihankkeelleen kumppanin ja vuokralaisen Logistiikkatalosta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mika Pelander Insinööritoimisto Bertel Ekengren Oy:stä, joka kuuluu EKE-Yhtiöihin.

Tontin yli 60 000 m²:n rakennusoikeudesta jäi nyt vielä käyttämättä yli kaksi kolmasosaa.

‑ EKE-Yhtiöillä on neuvottelut kesken jatkorakentamisesta. Suomen Logistiikkatalolla on optio toisesta rakennusvaiheesta, mutta jatko on vielä avoin. Suunnittelemme seuraavaa vaihetta tämän rakennuksen pohjoispuolelle, johon mahtuu toinen samankokoinen halli, Pelander sanoo.

Mittava maanrakennusvaihe pohjana

Logistiikkakeskuksen tontti on ollut EKE-Yhtiöiden hallussa jo 30 vuotta. Tontin kalliopinta on louhittu ja pudotettu kahdeksan metriä alaspäin alkuperäisestä jo kahdeksan vuotta sitten. Louhinnan vuoksi logistiikkakeskuksen vieressä on edelleen suuri kivimurskekukkula, joka hyödynnetään suurelta osin jatkorakentamisen yhteydessä.

‑ Osumakuja tulee yhdistymään tunnelin kautta Kehä III:n toisella puolella olevan Ansatien kanssa juuri tämän tontin kohdalla. Ennakoimme yhdistymistä louhimalla kallion pois tulevan kaivannon vierestä, Pelander kertoo.

Louhimisen tuloksena syntynyt kivimurske käytettiin rakennuksen perustuksissa. Rakenteita ei tehty suoraan kallion päälle, vaan louhinnasta syntyneestä kivimurskeesta tehtiin perustuksille erillinen patja.

Rakennesuunnittelussa tutkittiin betonin lisäksi mahdollinen liimapuun tai teräksen käyttö rakennusmateriaalina. Paloturvallisuussyistä päädyttiin kuitenkin betoniin.

Kantavana rakenteena itse hallin osalta on betonipilari-palkki-rakenne TEK-laatoilla. Toimiston välipohja ja katto on toteutettu ontelolaattarakenteella. Hallin osalla rungossa on mastojäykistys. Rungon kantavien rakenteiden jänneväli on 22 metriä.

Toisen kerroksen toimistotiloihin vievät kolme porrastornia toimivat jäykistävänä rakenteena toimistotilojen osalta. Toimisto-osalla on käytössä sekarakenne, jossa on kantavien betonirakenteiden lisäksi teräspalkkeja ja -pilareita.

‑ Ongelmana oli toimisto-osan kannalta se, että toimistotila on rakennettu kylmän tilan päälle. Tämä aiheutti kylmäsiltojen vuoksi monimutkaisia tilanteita ja elementtiratkaisuja. Toimisto-osan rakentaminen oli erittäin työläs ja vaativa tehtävä, toteaa rakennesuunnittelijana toiminut Heimo Pystynen Insinööritoimisto Puolanne Oy:stä.

Julkisivun pintamateriaali on pääosin Siporexia. Se olisi voitu teknisesti toteuttaa 250 mm:n paksuisella Siporex-rakenteella, mutta rakennuttaja päätti kuitenkin varmuuden vuoksi käyttää 300 mm paksua rakennetta. Sokkelin osuudella on kahden metrin korkeudelle saakka pelkkä betonielementti.