Linnanmäen huvipuistoon uusi porttirakennus

Linnanmäen pohjoisportin porttirakennuksen uusiminen oli lisäaskel kohti huvipuiston talvitoimintaa. Pohjoisportin kehittämistä oli suunniteltu jo parin vuoden ajan, koska aiempi rakennus ei enää palvellut nykyisiä tarpeita.

‑ Huvipuiston kävijämäärä oli viime vuonna jo 1,2 miljoonaa vierailijaa Linnanmäen 135 aukiolopäivän aikana, joten toimintojen sujuvuus on yhä tärkeämpää, kertoo Linnanmäen tekninen johtaja Raimo Hietala.

Uutta ja saneerattua

Pohjoisen sisäänkäynnin uusimiseen sisältyi sekä uudisrakentamista että saneerausta.

Porttirakennuksen suunnittelun lähtökohtana oli sisäänkäynnin näyttävyyden ja tunnelman lisääminen. Arkkitehtitoimisto Arket Oy:n suunnitteleman uudis- ja lisärakentamisen laajuus oli 705 m², sillä vanha rakennus purettiin uudisrakennuksen tieltä.

‑ Osittain kyse oli myös käyttötarkoituksen muutoksesta, sillä Pohjoisportin vanhassa rakennuksessa sijainnut Leikkilinna, Suomen Lelumuseo, muuttaa syksyllä Tapiolan WeeGee-taloon, kertoo arkkitehti Jussi Paattinen.

Katetun tilan lisääminen huvipuistossa oli järkevää suomalaista ilmastoa ajatellen. Porttirakennuksen oikeaan siipeen suunniteltiin yli 100 hengelle auditorio sekä muita siihen yhdistettäviä tiloja kaikkiaan usealle sadalle käyttäjälle. Tilat ovat tervetullut lisä Linnanmäen monipuolistuvaan ympärivuotiseen tarjontaan.

Vasemmassa siivessä sijainnut kellarillinen porttirakennus vuodelta 1962 saneerattiin täysin. Rakennuksen maanpäällinen osa purettiin kokonaisuudessaan ja päälle rakennettiin uusi terärunkoinen pelihalli. Vanhan rakennuksen kellari saneli pitkälti uuden porttirakennuksen pohjan muotoja.

‑ Kantavat pystyrakenteet sijoitettiin mahdollisuuksien mukaan vanhan kellarin seinien päälle, mutta osittain jouduttiin pilareita viemään vanhan holvin läpi kalliolle, kertoo rakennesuunnittelija Antti Perttu Insinööritoimisto Salminen & Sorasalmi Oy:stä.

‑ Myös kellaria laajennettiin siten, että sinne voitiin sijoittaa uusi IV-konehuone. Uuden kellariosan ja uusien kanaalilinjojen louhinnasta aiheutui ongelma, kun osa vanhoista raudoittamattomista ja huonolaatuisesta betonista valetuista seinistä ei kestänyt tärähdyksiä. Rikkoutuneet seinät jouduttiin valamaan uudelleen.

Merellinen lasikatos

Uusi lasikatos purjekankaineen oli osa Linnanmäelle suunniteltua merellistä tunnelmaa. Pyloneilla nostettu katos näkyy kauemmaskin: aiemmin sisäänkäynti oli vastapäin kallion katveessa. Lasikaton pinta-ala on yhteensä 520 m². Rakenteellisesti se oli kohteen vaativin osa.

‑ Katosrakenne muodostuu kolmesta yhteen kytketystä, kahdeksan metrin korkeudella sijaitsevasta ”sateenvarjosta”, selvittää rakennesuunnittelija Antti Perttu.

‑ Ylä- ja alapuolisilla vetotangoilla varustetut teräskehikot tukeutuvat putkipilareihin, joiden palosuojaus hoidettiin betonitäytöllä. Kaikki pylonit on perustettu kalliolle ja yksi jouduttiin viemään vanhan kellarirakenteen läpi. Tilanahtauden ja suurien perustuskuormien vuoksi pylonien perustukset on ankkuroitu kallioon kukin neljällä 1.2 MN:n jännitetyllä kallioankkurilla.