Life Science Center, vaiheet 1 ja 2

Life Science Center sijaitsee Espoossa, keskeisellä paikalla Keilarannassa lähellä Otaniemen huipputeknologiayritysten ja tiedeyhteisöjen aluetta. Naapureina ovat mm. Teknillinen korkeakoulu, VTT ja Innopoli. Vilkkaan Karhusaarentien varressa sijaitsevasta yrityskeskittymästä on erinomaiset liikenneyhteydet Helsingin keskustaan ja lentokentälle, kun aivan Life Science Centerin tuntumassa ovat Kehä I, Länsiväylä ja Lehtisaarentie.

Kahden ensimmäisen toimistotalon pinta-ala on 14 200 neliötä. Ykkösrakennuksessa kerrospinta-alaa on 5 300 m² ja kakkosrakennuksessa 5200 m². Saman suuruusluokan kuusikerroksisia taloja yhdistää toisiinsa sisäkatu, jonka varrella on ravintola ja muita palveluja.

‑ Kustannuksissa olemme pitäytyneet ilmaisemasta tarkkoja arvoja, sillä kyseessä on spesiaalikohde, johon liittyy salassapitovelvollisuuksia. Normaalia korkealaatuisemmasta tekniikasta johtuen rakennuskustannukset ovat noin 20 ‑ 50 prosenttia suuremmat, muotoilee kiinteistökehitysjohtaja Heikki Levo Rakennusosakeyhtiö Hartelasta.

Espoon ja Hartelan jouheaa yhteistyötä

Projektin suunnittelu sai alkunsa henkisesti vuonna 2000, kun Espoo teki elinkeinopoliittista strategiaa. Tällöin oli nähtävissä, että it-sektori tulee todennäköisesti menettämään volyymejaan. Hartela ja kaupunki päätyivät yhteisymmärryksessä taloudellisesti eri suhdannesyklissä toimivaan bioteknologian alaan, jonka vuotuinen kasvu oli 20 prosenttia. Kasvun lisäksi uusien bioyritysten tulos oli kannattavaa.

Alun perin tontti varattiin Länsiväylän varrelta. Se kuitenkin vaihtui vuoden kuluttua, kun Fortumin, Nokian ja Koneen pääkonttorien läheisyydestä vapautui tonttivaraus. Ongelmana vain oli rakennusoikeuden määrä. Kaavoitushanke käynnistettiin välittömästi.

‑ Nopealla aikataululla saatiin kaavoitus ja rakennuslupa aikaan, kun kaupungin koneisto pystyi toimimaan joustavasti. Suhdanteista huolimatta LSC-hanke onnistui hyvin, kiittelee Espoon kaupungin toimialajohtaja Olavi Louko.

Hanketta vauhditti se, että tilojen käyttäjäkandidaateiksi olivat löytyneet alansa johtavat yritykset Suomessa: bioteknologian Finnzymes Oy ja kemianteollisuuden insinööritoimisto Rintekno Oy. Asemakaava vahvistui joulukuussa 2001 ja se sai lainvoiman huhtikuussa 2002.

Joulukuussa 2003 pääsi Finnzymes muuttamaan ykköstalon kolmeen kerrokseen. Vuokralaisiksi tulivat myös Amgen Ab, Remedium Oy, Carbozyme Oy ja Teknillinen Korkeakoulu. Kakkostaloa Rinteknon kanssa miehittävät Systecon Oy, Laurea-ammattikorkeakoulu, ravintola Swing’in ja kampaamo High Tech Hair.

Vuokralaisille on tarjolla Hartelan laadukas palvelukonsepti, joka sisältää mm. ajantasaiset kiinteistön käyttäjäpalvelut: huippunopeat tietoliikenneyhteydet, monipuoliset ravintola- ja catering-, vastaanotto- ja aulapalvelut. Palveluiden saatavuutta tehostaa sähköinen palveluportaali.

Pääjulkisivua elävöitettiin kontrasteilla

Talokompleksia ruvettiin pilkkomaan pienempiin osiin, kun Espoon päättävissä elimissä Karhusaarentielle haluttiin elävä julkisivu. Siksi päädyttiin viiteen, noin 5000 neliömetrin rakennukseen, jotka ovat yhdistetty toisiinsa sisäkadulla. Tämä ratkaisu sopi hyvin rakennusvaiheisiin.

‑ Arkkitehtuurissa pohdittiin rakennusten kaupunkikuvallista luonnetta. Keilalahdessa oli ennestään paljon lasitaloja (Nokia, Kone, Radiolinja), joiden ajan katsottiin olevan jo ohi. Päädyimme perinteisen määritelmän mukaiseen ratkaisuun eli siihen, että hyvä talo perustuu vastakohtaisuuksiin. Veistoksellisen näköinen Life Science Center on muuten valkoinen, mutta yhtenäiset lasijulkisivut ovat tummia. Julkisivujen poikittaiset väripalkit maalataan lumien sulettua keltaisiksi. Näin lasijulkisivu saadaan näyttävästi rytmitettyä ja tuettua, kertoo arkkitehti Bror Söderman.