Levin Torin hotelli- ja liikekeskus

Sokos Hotel Levi on ketjun pohjoisin hotelli. Hotellihuoneet on sijoitettu kolmeen erilliseen rakennukseen, joiden nimet Suvi, Loimu ja Kide kuvaavat eri vuodenaikoja. Yhteen näistä on sijoitettu myös Levi Center Hullu Poron kuusi ravintolaa. Unna ja Mánnu nimet saaneissa kahdessa muussa rakennuksessa on 24 korkeatasoista LTA-Groupin Snow White –lomahuoneistoa. Näiden rakennusten alakerroksissa on noin 2500 neliön kauppagalleria, joissa on muun muassa urheiluväline-, matkamuisto- ja vaatetusalan liikkeitä. Liikkeet palvelevat ympärivuotisesti, jolloin myös Levin kesä saa aivan uudenlaista vetovoimaa lisääntyvien palveluiden myötä.

Osuuskauppa Arinan tulo Levin matkailubisnekseen lisää tunturikylän kipeästi kaipaamaa hotellihuonekapasiteettia, sillä huomattava osa Levin vuodepaikoista on mökeissä. Levillä vierailee vuosittain noin 500 000 matkailijaa, joista neljännes on ulkomaalaisia.

Osuuskauppa Arina panostaa voimakkaasti Levin ympärivuotisen matkailun kehittämiseen. Toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio sanoo, että Arina haluaa tarjota matkailumahdollisuuksia omalle jäsenkunnalleen ja samalla myös muille kotimaan matkailijoille. Myös ulkomaan markkinointi tulee olemaan merkittävää.

Tunnelmat vuodenaikojen mukaan

Sokos Hotel Levin kaikki 202 huonetta ovat savuttomia. Näistä 173 on standard- ja 20 superior-huoneita sekä 9 sviittejä. Osa on yhdistettäviä combi-huoneita. Sauna on 77 huoneen yhteydessä.

Hotellinjohtaja Katja Laitinen kertoo, että Lapin luonto ja vuodenajat ovat vahvasti läsnä hotellin sisustuksessa ja tunnelmassa. Hotellin kolme rakennusta henkivät väreiltään joko Lapin kesää, syksyistä ruskaa tai kaamosaikaa.

-Suvi-talossa väritys on kesäisen vihreä. Vastaavasti syksyisessä Loimu-talossa näkyvät ruskan värit ja Kide-talossa siniset talven sävyt. Huoneiden suuressa seinätaulussa on vuodenaikaan liittyvä kuva. Väritys näkyy myös talojen käytävämatoissa, joihin on printattu vuodenaikaan liittyviä kuvia kuten marjamättäitä, aidanpätkiä, jäniksen jälkiä tai hiihtolatuja.

Vuodenaikoja kuvaavat suuret kangastaulut on tehty valokuvaaja Arto Raappanan valokuvista. Jännittävän yksityiskohdan muodostavat myös ikkunoiden paneeliverhot, joihin on kuvattu joko poro, karhu tai ilves.

Porealtaat saunaosastolla ja ulkona

Levin Sokos-hotelissa on kaksi viihtyisää 15-80 hengelle tarkoitettua kokoustilaa. Aulatilassa on valoisa tilaus- ja aamiaisravintola Kiisa sekä Coffee House kahvila.

-Kiisa sopii vaikkapa bankettikäyttöön 120-140 henkilölle. Coffee House puolestaan tarjoaa monenlaista aina aamukahvista lounashetkeen tai rentoon illanviettoon. Kaikkiaan aulassa on noin 250 asiakaspaikkaa, Laitinen kertoo.

Varsinaisista ravintolapalveluista huolehtii yhteistyökumppani Levi Center Hullu Poro, jolla on Levin Torilla kuusi erilaista ravintolaa.

Aulatiloissa on käytetty runsaasti luonnonmateriaalia kuten puuta ja kiveä. Siellä on myös tunnelmallinen kaksipuolinen kaasutakka.

Hotellin saunaosastolla on kaksi saunaa sekä kaksi poreallasta, joista toinen on sijoitettu ulos patiolle. Saunaosaston sekä myös huoneiden saunojen seinissä on käytetty tummaa tunnelmallista panelointia. Varsinaisia kokoustiloja hotellissa on kaksi, mutta palavereja voi hyvin pitää myös saunakabinetissa. Lapsille hotellissa on oma huone, joka on rakennettu hotelliketjun konseptin mukaisesti. Sen sijaan näkymät leikkihuoneesta ovat tavallista upeammat.

Sokos-hotellin ja koko Levin Torin vahvuus on torin alle rakennettu 177 auton lämmin parkkihalli.

Paikoitustilat rakennettiin torin alle

Levin Torin olivat seitsemän vuotta sitten ideoimassa muun muassa Levi Center Hullu Poron toimitusjohtaja Päivikki Palosaari ja hankkeen rakennuttajakonsultti HeCe Oy:n tekninen johtaja Pentti Kestilä. Kestilä kertoo ensimmäisten vuosien kuluneen mietittäessä, mitä tonteille halutaan saada ja mikä on mahdollista.

-Kittilän kunta oli alusta lähtien voimakkaasti kehitystyössä mukana. Kunnassa oli selkeä visio siitä, mitä Levin matkailualue tarvitsee. Kun yrittäjien sekä kunnan virka- ja luottamushenkilöiden ajatukset kohtasivat, idea alkoi konkretisoitua, hän sanoo.

Tunturikylän keskustan rakennushankkeen rajat haettiin kaavoituksessa. Kestilä kertoo, että paikoitustila oli hyvin määräävä tekijä.

-Kun autopaikat päätettiin rakentaa maan alle halliin, saatoimme ryhtyä suunnittelemaan kompaktia kaupunkimaista keskustaa.