Levi Hotel Panorama

Koutalaelle kaavailtiin hotellia jo 1970-luvulla. Suunnitelmat toteutuivat viime syksynä, kun hotelli Levi Panorama avattiin. Paria vuotta aiemmin Koutalaelle oli noussut kongressikeskus Levi Summit Kassiopeia Finland Oy:n rakennuttamana. Kongressikeskuksen viereen oli luontevaa saada kansainvälisen tason hotelli.

Koutalaki oli kiinnostanut paikkana eri hotelliketjuja, mutta hanke oli tähän asti kaatunut rakentamisen kalleuteen. Kun Panoramaa suunniteltiin, kysyttiin yhteistyökumppaniksi suuria rakennusliikkeitä.

- Paras ehdotus saatiin YIT Rakennus Oy:ltä, jolla oli jo Chalets-asuntoja Ylläksellä. YIT katsoi Koutalaen sopivaksi kohteeksi, sanoo hankkeen projektipäällikkö Jouko Knuutinen TA-Rakennuttaja Oy:stä. YIT rakensi hotellin ja rakentaa parhaillaan sen viereen Levin ensimmäistä Chalets-kohdettaan. Chalets-asuntoja valmistuu Koutalaelle jatkossa lisää. Hotelli Levi Panoraman omistaa sijoitusyhtiö Kassiopeia Finland Oy.

Haasteita suunnittelijalle

Levi Hotel Panoraman suunnitteli espoolainen Arkkitehtitoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy. Kohteen pääsuunnittelija on Ari Mäki-Marttunen ja päävastuullinen arkkitehtisuunnittelija Leila Arosarka. Toimistolta kohde työllisti kaikkiaan 3-5 henkilöä. Suunnitteluaikataulu oli kireä. Suunnittelun käynnistymisestä jo neljän kuukauden kuluttua Levillä käynnistyivät kaivutyöt.

Rakennuspaikkana Koutalaki on haasteellinen. Huomioitava oli jo olemassa oleva kongressikeskus ja hotellin viereen nouseva loma-asuntokohde. Vieressä on Levin eturinteen laskettelurinne. Suuri hotellirakennus oli myös saatava sopimaan tiiviille alueelle ja istumaan väritykseltään ja olemukseltaan hyvin maisemaan. Pääosin julkisivu on ripustettua keraamista laattaa – lasi ja teräs eivät olisi tulleet kysymykseenkään.

- Julkisivun väritystä tutkittiin. Valittu tummanruskea väri suunniteltiin kohteeseen, ja laattojen saksalaisen valmistajan mallistossa väri on nytkin Levin ruskea, sanoo Mäki-Marttunen.

Kädestä suuhun

Hotellin rakentaminen alkoi YIT:n laskutyöurakkana huhtikuussa 2008. Knuutisen mukaan aloitettaessa luvat oli saatu maankaivuuseen ja kellarin rakentamiseen. Kohdetta suunniteltiin samaan aikaan kuin rakennettiin.

Syksyllä 2008 taantuma iski ja myös Panoraman rakentaminen hyytyi. Keskeyttämistäkin pohdittiin, mutta rahoitusmarkkinat alkoivat elpyä. Tilanteen parannuttua päätettiin rakentaa valmiiksi 156 huonetta ja aula. Ne valmistuivat marraskuussa 2009. Sviitit ja ensimmäisen kerroksen ravintolasali valmistuivat helmikuussa 2010. Työt jatkuvat tänä talvena vielä 7. kerroksen panoramaravintolassa ja saunaosaston viimeistelyllä.

- Hotelli oli meille hyvä, iso työ. Se työllisti meidät pahimman taantuman ajaksi, sanoo YIT Rakennus Oy Lapin työpäällikkö Jukka Luukinen. Esimerkiksi Rovaniemeltä kulki Levillä töissä porukkaa, joka ei ole tavannut reissutöitä aiemmin tehdä.

Energiatehokas kohde

Hotellissa on pilariperustainen betonirunko. Välipohjat ovat 320 millin ontelolaattaa. Ontelolaatan päällä on 50 millimetrin styrox-kerros, jonka päällä on 80 millimetrin betonivalu. Siinä kiertää lattialämpö. Ääneneristys on otettu ratkaisuissa huomioon. Jotta äänet eivät kantautuisi 7. kerroksen ravintolasalista asuinkerroksiin, on ravintolan lattiassa 50 millimetriä styroxia, 80 milimetrin betonivalu ja sen päällä 400 millimetrin koolaus, jonka välissä on villa. Koolauksen päällä on vielä 80 mm betonivalu, jossa lattialämmitysputket kiertävät.
Kohde rakennettiin mahdollisimman energiatehokkaaksi. Eristepaksuudet täyttävät vuoden 2010 normit kirkkaasti. Ikkunat valittiin määräystasoa paremmiksi ja niiden tiivistykseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Ilmanvaihdossa on lämmöntalteenotto. Myös keittiökojeiden lauhdelämpö otetaan talteen. Kesällä noin 30 huoneiston käyttövesi lämpiää katolla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla. Hotelli lämpiää kaukolämmöllä, mutta lisäksi tontilla on vielä kuusi maalämpökaivoa. Knuutisen mukaan eturinteeseen voidaan lisätä 50 – 60 maalämpökaivoa, jos lupa saadaan. Se leikkaisi keskitalven kaukolämmön kulutushuippuja.

- Olemme varautuneet siihen, että aurinkoenergiaa voidaan käyttää enemmänkin. Eteläjulkisivulle voidaan lisätä 100-120 neliötä aurinkokennoja. Toistaiseksi se on kallista ja hyötysuhde on huono, sanoo Knuutinen. Huoneissa on jäähdytysmahdollisuus, mutta sitä ei ole otettu toistaiseksi käyttöön.

Korkeuserot hankaloittivat

Tunturiin rakentamisessa on omat kommervenkkinsa. Koutalaelle johtaa kapea ja mutkainen tie, ja Luukisen mukaan rekkojen ajaminen paikalle ei ollut aina aivan helppo juttu.

- Tienpitäjä toi hiekkaa tielle aina kun tarvittiin, sanoo Luukinen.
Kaukolämpölaitos sijaitsee melko lähellä, mutta yli sadan metrin korkeusero vaikeutti lämmön tuomista kohteeseen. Korkeusero vaikutti myös hotellin varajärjestelmien rakentamiseen. Tasokkaassa hotellissa on oltava mittavat sprinklerijärjestelmät, mutta korkeuserojen takia vedenpaine ei ollut riittävä. Niinpä hotellin alle louhittiin sprinklerivesiallas. Allasta ja siihen kalliosta tulevaa 3-8-asteista vettä hyödynnetään myös jäähdyttämisessä.

Pohjatyöt olivat Knuutisen mukaan sekä helppoja että vaikeita – kallioperä tontilla oli osin rikkonaista ja helppo kaivaa kaivinkoneella, mutta allasta varten oli tehtävä mittavia louhintatöitä.

Korkeuserot tulivat vastaan myös kulkureittien suunnittelussa. Viereiseen Levi Summitiin pääsee hotellin puolelta käytävän kautta vaikka iltapuvussa. Hotellin alemman kellarikerroksen lattiapinta ja Summitin ensimmäisen kellarikerroksen lattia ovat samassa tasossa.

Vaihteleviin sääolosuhteisiin

Sääolosuhteet oli huomioitava niin suunnittelupöydillä kuin työmaalla. Alkutalvesta lumitykit ampuvat rakennuksen vieressä hienojakoista lunta, joka ei saa joutua rakenteisiin. Tuiskussa lumi voi nousta rakennuksen seinää pitkin hyvinkin korkealle. Tunturissa tuuli voi puhaltaa 30-35 metriä sekunnissa. Tuulen vuoksi esimerkiksi aurinkokeräimet oli ankkuroitava teräksellä betonirunkoon.

Rakentamisen aikana kova tykkylumi vaikutti esimerkiksi työmaan kahden nosturin toimintaan. Luukinen kertoo nostureissa olleen toimintahäiriöitä kolmekin kertaa viikossa, ja nosturien puomeja saatiin olla puhdistamassa lumesta ja jäästä.

- Kovan tuulen takia nostoja jouduttiin välillä keskeyttämään, hän sanoo.

Laskettelurinteet ovat aivan kohteen vieressä, ja lumitykeistä lensi sopivilla tuulilla lunta myös työmaalle, kuitenkin vähemmän kuin ensin arvioitiin.

Korkealla tunturissa pakkasta on harvoin yli -20 astetta, mutta tuuli nosti pakkasen vaikutuksen kovempiin lukemiin. Pakkaspäiviä jouduttiin pitämään kuitenkin vain vähän.

Olosuhteet eivät lappilaista rakentajaa yllättäneet. YIT oli rakentanut Ylläksellä kutakuinkin samanlaisissa olosuhteissa.

- Työmaa oli suuri ja haastava, sanoo Luukinen. Aikataulu oli kireä, mutta se tiedettiin jo etukäteen, samoin suunnittelun ja rakentamisen eläminen kädestä suuhun.