Lentoaseman kylpylän kautta kaukomatkalle

– Terminaalilaajennuksen suunnittelussa on panostettu elämyksellisiin palveluihin ja sujuvuuteen, lentoasemia hallinnoivan Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo toteaa.

Uuden terminaalilaajennuksen kaksi alimmaista kerrosta on varattu matkatavaroiden käsittelyyn, bussiporteille ja teknisille tiloille. Avarassa ylimmässä kerroksessa on ravintolamaailman ja monipuolisten liikkeiden lisäksi lentoasemaympäristössä ainutlaatuinen spa-kylpylä.

Kolmikerroksisen uudisrakennuksen myötä lentoasemalle tulee kahdeksan laajarunkokoneille tarkoitettua matkustajasiltaa. Uusiin matkustajasiltoihin mahtuvat Airbusin A330-A340 -koneet sekä A350-koneet.

Ulkomaanterminaalin laajennus otettiin käyttöön kahdessa osassa. Ensimmäinen vaihe avattiin heinäkuussa 2009 ja toinen vaihe joulukuussa 2009.

Deltasiivestä viides julkisivu

Ulkomaanterminaalin laajennusosan pohja on L-kirjaimen muotoinen. Rakennus sijoittuu vanhemman ulkomaanterminaalin jatkeeksi lasitettujen yhdyskäytävien avulla ja muodostaa päätteen lentoaseman puoli kilometriä pitkälle luoteisjulkisivulle.

– Laajennuksen kulmaosaa on korostettu muuta rakennusta korkeammalla Delta-siivellä, joka peittää kattokonehuoneen ja muodostaa samalla väljän torin yleisötiloihin. Delta on rakennuksen toisessa päässä olevaa pääsisäänkäyntiä matalampi ja sille alisteinen, mutta varsinkin ilmasta katsottuna lentoasemalle tärkeä, selvästi erottuva viides julkisivu, hankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Antero Kummu Parviainen Arkkitehdit Oy:stä kertoo.

Laajennuksen kentälle avautuvat julkisivut ovat alumiinirakenteisia ja liittävät näin laajennuksen vanhaan rakennusosaan. Sisäpihan pitkiä julkisivuja jäsentävät ulkopuolelle sijoitetut porras- ja hissirakenteet. Rakennuksen talotekniikka on sijoitettu päädyissä sijaitseviin umpinaisiin tekniikkatorneihin. Delta-siipi on pinnoitettu harmaalla pvc-vedeneristyskermillä.

Sisätiloihin on jätetty tekniikka näkyviin, mutta sen vastapainona on sisämateriaaleina käytetty viimeisteltyjä ja korkealuokkaisia suomalaisia materiaaleja, kuten graniittia, vaahteraviilua, ruostumatonta terästä ja lasia. Sisäpinnat liittävät laajennuksen materiaalien osalta vanhaan rakennukseen.

– Materiaalivalinnoissa pyrittiin taloudellisuuteen ja pitkäikäisyyteen. Esimerkiksi matkustajatason graniittilattia on erittäin kestävä ja kohtalaisen helppohoitoinenkin, hankkeen rakennuttajana toimineen Finavian projektipäällikkö Mikko Kettunen kertoo.

Laajennusosan sisäänkäynnin viereen sijoitettu Laila Pullisen suuri kupariveistos ”Aurinko tunturissa” liittyy myös suomalaiseen luontomaisemaan.

Valaistuksen osalta yleisvalaisimina käytettiin rakennuksen teräspilarijakoon integroituja induktiovalaisimia, koska ne ovat energiatehokkaita, helposti huollettavia ja visuaalisesti selkeitä. Yleisvalaistusta ohjataan ryhmissä päivänvalon saatavuuden mukaan. Näin voidaan parantaa energiatehokkuutta.

Delta-siiven alla oleva yleisöalue on valaistu pääosin epäsuoralla valolla. Näin korostetaan alueen poikkeavaa luonnetta. Täydennysvalaistuksena käytetään kattoon upotettuja suoran valon valaisimia.

Kaikkien matkatavaroiden keskitetty turvatarkastus

– Kokonaisuuteen kuuluu paljon siltoja ja tunneleita sekä suuri matkatavaroiden käsittelyjärjestelmä. Oli erittäin haasteellinen suunnitteluponnistus saada kaikki mahtumaan yhteen rakennukseen. Koko lentoaseman matkatavarajärjestelmän uusiminen on mittava suoritus, se haukkasi kolmanneksen hankkeen 150 miljoonan euron budjetista. Ensi keväänä kaikki T2-terminaalin käyttäjät siirtyvät uuteen järjestelmään, Kettunen toteaa.

Uuden rakennuksen kaksi alimmaista kerrosta on varattu matkatavarakeskuksen käsittely- ja turvajärjestelmille, joiden kautta kaikki lentoaseman T2-terminaalin matkatavarat kulkevat. Matkatavaroita varten uuden ja vanhan rakennusosan välille rakennettiin noin 400 metriä pitkä tunneli. Matkatavarakäsittelyjärjestelmän pituus on yli 10 kilometriä ja sen huippukapasiteetti on
7000 laukkua tunnissa.

Valtava järjestelmä haukkaa leijonanosan lentoaseman sähkönkulutuksesta. Toisaalta raskas matkatavarajärjestelmä tuottaa hukkalämpöä, joka hyödynnetään matkatavaratilojen lämmityksessä. Rakennus on liitetty kaukolämpöverkostoon.

– Muutosten hallinta oli haaste, koska esimerkiksi kuljetinjärjestelmä muuttui kesken suunnittelun, kun betonipalkit oli jo asennettu ja välipohjat juuri valettu. Ratkaisut piti miettiä uudestaan. Alkuvaiheessa rakennukseen oli tulossa vielä suuri sisäpiha, joka vaihtui kylpyläksi siinä vaiheessa, kun katto alkoi olla päällä. Muutoksia varten tarvittiin erilaisia lävistyksiä, Kummu kertoo.

– Projektissa käytetty täydellinen 3D-mallinnus auttoi paljon. Sen avulla talotekniikka ja rakenteet saatiin oikeaan järjestykseen, Kummu jatkaa.