LEED-toimistotalo Helsingin keskustaan

Rakennukseen ilmeeseen vaikuttaa olennaisesti se, että ilmanvaihdon konehuone ei sijaitse tavalliseen tapaan rakennuksen katolla. Kaavamääräyksissä oli asetettu rakennukselle räystäskorkeus, jota ei voitu ylittää katolle sijoitettavilla rakennelmilla. Ilmanvaihtokonehuone päätettiin tämän johdosta rakentaa riippuvalla ratkaisulla rakennuksen seinään ja näin vesikatto jäi vapaaksi laitteista.

Arkkitehti Heikki Mäkinen Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky:ltä kertoo, että rakennuksen suunnittelua ohjasivat kaavoittajan tavoitteet säilyttää entisen teollisuusalueen luonne uudisrakentamisenkin yhteydessä. Paikalta oli aiemmin purettu tiilinen varastorakennus, joka liittyi ulkonäkönsä puolesta vanhaan tehdasympäristöön. Myös lähistöllä sijaitseva Stakesin rakennus on liitetty tähän miljööseen.

‑ Rakennus piti jäsennellä niin, että se liittyy luontevasti ympäristöönsä. Esimerkiksi ilmastointikonehuone saatiin luontevasti sijoitetuksi rakennusmassaan ja täysin piiloon kaupunkikuvassa, Heikki Mäkinen sanoo.

Ilmastointi ripustettiin seinälle

Ilmastointikonehuone on rakennuksen takaseinänkorkuinen yhtenäinen tila, joka on jaettu teräsritilätasoilla niin, että tasoja on vähemmän kuin kerroksia. Kunkin tason koneisto huolehtii useamman kerroksen tai erillisen osastoivan alueen ilmanvaihdosta.

Rakennusta Mäkinen luonnehtii hyvin tyypilliseksi tämän päivän toimistotaloksi, jossa on avokonttoritilojen lisäksi myös yksittäisiä toimistohuoneita. Kukin käyttäjä voi yhdistellä tiloja vapaasti tarpeidensa mukaan.

Rakennuksen haasteellisimmat osat olivat Mäkisen mukaan sen alatasoilla, joilla piti liittyä jo tehtyihin ratkaisuihin. Esimerkiksi koko korttelin yhteinen huoltoväylä yhdistää aiemmin valmistuneet asuintornit katualueeseen.

‑ Valmiista talosta voi sanoa, että se tarjoaa komeat näkymät merelle. Rakennuksen muodossa on varauduttu myös Sörnäisten rantatien tulevaan uudistukseen, jossa tie kääntyy talon suuntaiseksi. Talon muodolla on haluttu antaa myös tilaa lähellä sijaitsevalle hienolle vanhalle varastorakennukselle, Heikki Mäkinen kertoo.

Skanska CDF:n ensimmäinen kohde Suomessa

Skanska Commercial Development Finland Oy on Skanska-konsernin Suomen markkinoilla toimiva kiinteistöliiketoiminnan kehittämiseen keskittynyt yritys, joka aloitti toimintansa vuoden 2007 alussa. Helsingin Lintulahdessa sijaitseva, konsernin omistama toimistotalokiinteistö oli valittu yhtiön ensimmäiseksi kehityskohteeksi.

Hankkeen pääurakasta vastanneen Skanska Talonrakennuksen työpäällikkö Hannu Tervo kertoo, että syksyllä 2007 aloitetuissa rakennustöissä piti aluksi käsitellä merkittävä määrä saastunutta pintamaata. Louhintatöitä tehtiin 3000–4000 kuutiometrin verran. Kovin syvälle näin lähellä merta ei voitu mennä, sillä vedenpaine kellaritiloihin on varsin suuri. Kaikki valut +1 metristä alaspäin ovatkin vesitiiviitä.

Kiinteistön parkkihalli on erotettu rakennuksen päämassasta liikuntasaumalla. Parkkihallin ensimmäinen taso on samassa tasossa kuin rakennuksen ensimmäinen kerros ja sinne on käynti suoraan rakennuksen aulasta. Parkkihallissa on kahdessa kerroksessa kaikkiaan 85 paikkaa. Lisäksi kiinteistöyhtiö omistaa korttelin yhteisestä pysäköintilaitoksesta 32 autopaikkaa.

IV-konehuone tuettiin rakennuksen seinään, koska sen alapuolella sijaitsee jälkijännitetty autopaikoitushalli, johon ei voitu tukea mitään ylimääräistä.

‑ Ilmastointikonehuoneen rakentaminen sitoi torninosturin melkein viikoksi, sillä takapihalle ei mahtunut autonosturia, Tervo sanoo.