Lammin Liikuntakeskus

Pentti Kainulainen toteaa hankkeen alkumetreistä. - Vanhan uimahallin kunnostus todettiin Lammin kunnan aikana tehdyissä selvityksissä kannattamattomaksi. Hakkalan vanhan koulunkin peruskorjauksesta luovuttiin ja kunnassa päätettiin rakentaa uusi Hakkalan koulu ja uusi liikuntahalli.

Liikuntakeskuksen idea ja hanke sai alkunsa siitä, kun erilliset, vanhan uimahallin korvaava kuntokeskushanke ja uuden Hakkalan liikuntasalin rakentamishanke päätettiin yhdistää ja nostaa tulevissa kuntaliitosneuvotteluissa Hämeenlinnan kanssa yhdeksi yhdistämissopimuksen kärkihankkeista. Hankkeen pääurakoitsija oli YIT Rakennus Oy.

- Toimimme samalla rakennusurakoitsijana. Putki-, IV-, vedenkäsittely-, sähkö- ja rakennusautomaatiourakat olivat alistettuna pääurakkaan, kertoo työpäällikkö Ilkka Malo YIT Rakennus Oy:stä.

Aikataulusta Kainulainen toteaa, että hankeen urakkatarjoukset hyväksyttiin 16.6.2009 Lammin kunnanhallituksessa ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen suostumuksella. Suunnitteluvaihe toteutettiin itsenäisen Lammin kunnan aikana. Hankkeen toteutusvastuu siirtyi 1.1.2009 Hämeenlinnan kaupungin Tilapalvelut liikelaitokselle.

– Toteutuksen aikana ei tullut yllätyksiä ja lopulliset kustannukset ovat tavoitteeksi asetetut 7,8 miljoonaa euroa. Rakennuttajan näkökulmasta voin vain todeta, että Siren Arkkitehdit Oy onnistui hienosti ja YIT Rakennus Oy hankkeen toteuttaja on toiminut esimerkillisesti, summaa rakennuttajainsinööri Pentti Kainulainen.

Arkkitehtuuria liikunnan harrastajille

– Arkkitehtuurisuunnittelun perustalla on ollut kolme suunnitteluprosessia ohjaavaa vaikutinta: Lammin rakennuskanta on verrattain matalaa ja yhteisö on pienimuotoinen. Tämän myötä liikuntakeskuskaan ei ole suuri, mutta silti sen toiminnoissa on tullut ottaa huomioon kaikki väestö- ja ikäryhmät vauvasta vaariin unohtamatta esteettömyyden vaatimuksia, pääsuunnittelija, arkkitehti Jukka Siren toteaa.

Suunnitteluryhmästä hän kertoo, että hankkeen projektiarkkitehtina on toiminut arkkitehti Anna Saijonmaa ja puurakenteiden ja niiden liitosrakenteiden arkkitehtuurisuunnittelusta on vastannut arkkitehti Jouni Pohto.

Arkkitehtien tavoitteena on ollut luoda Lammille intiimi pienimuotoinen uimahalli, jossa perinteisten uimahallitoimintojen lisäksi voi kokea rauhoittavia hiljentymisen hetkiä virkistävän veden ja kauniin ympäristön äärellä.

Liikuntakeskus sijoittuu Lammin puistomaiselle keskusalueelle, jolla sijaitsevat vanha kunnantalo sekä koulu. Alueen rakennukset sijoittuvat urheilukentän ympärille. Kenttä on osa puistovyöhykettä, joka jatkuu loivana rinteenä pohjoiseen avautuen järvimaisemaan.

Vaaleasävyinen, puurakenteinen liikuntakeskus muodostaa yhdessä muiden vaaleiden julkisten rakennusten kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Rakennuksen massoittelusta ja muodonannosta Siren toteaa, että liikuntakeskuksen massoittelu on lineaarista. Loivasti taittuvat kattomuodot myötäilevät sisätilojen toiminnallisia vaatimuksia. Kaltevat ja taittuvat kattopinnat luovat liikuntakeskukselle persoonallisen ilmeen viestittäen ympäristöönsä rakennuksen toiminnasta. Yksinkertainen julkisivujen ikkunoiden ja katosten ryhmittely tukee loivien kattojen luomaa kokonaisvaikutelmaa. Tukeva vaakalaudoitus korostaa julkisivujen lineaarisuutta.

Allashallin horisontaalinen ikkuna avaa yhdellä vahvalla viillolla julkisivun viestittäen toiminnastaan ohikulkijoille luoden samalla vahvan painopisteen julkisivusommitelmaan.

Arkkitehti Siren kertoo valoviillon taustoista:

– Allashallissa kävijöille luonnonvalosta nauttiminen on tärkeää. Allashallin ikkunapinta onkin keskitetty sisätilojen näkymien kannalta siten, että maiseman järven suuntaan avautuva panoraama toimii vaikuttavana osana allashallin interiööriä. Allashallin sisätilan valoisuutta on korostettu altaansuuntaisella pitkällä kattolyhdyllä, joka valaisee korkeata vedenväristä keraamista seinää lisäten halliin luonnonvaloa.

Pääosa uimahallin, kuntosalin sekä liikuntasalin asiakkaista saapuu rakennukseen pääsisäänkäynnin ja vastaanottotilan kautta. Jukka Siren kertoo, että liikuntasali on päiväsaikaan myös vieressä sijaitsevan koulun käytössä. Tätä varten liikuntakeskuksen urheilukentän puolella on toinen sisäänkäynti suoraan pukuhuoneisiin. Liikuntasaliin on lisäksi järjestetty erillinen sisäänkäynti suurempia tilaisuuksia, kuten salibandyotteluita varten.

Uimahallissa on kolme allasta. Tarjolla ovat mahdollisuudet kaikkiin uinnin muotoihin, kuten vesivoimisteluun, kuntouintiin, vauvauintiin. Myös pienimuotoiset harjoituskilpailut ovat mahdollisia nelirataisessa uima-altaassa. Allashallinkin materiaalit ovat väritykseltään vaaleita ja maltillisuutta korostavia.

– Terapia-allas on suunniteltu siten, että vedenpinta voidaan laskea, jolloin se toimii myös lasten altaana ja opetusaltaana, kertoo Jukka Siren esimerkkinä hallin käytettävyydestä.