Lahden Vapaa-ajankeskus

Vapaa-ajankeskuksen, viralliselta nimeltään Kiinteistö Oy Lahden Vapaudenkatu 13, juuret ovat vuoden 2000 vaiheilla laadituissa korttelisuunnitelmissa. Vapaa-ajankeskuksen paikalla sijaitsi tuolloin naapurirakennusta palveleva betonirakenteinen pysäköintitalo, lajissaan Suomen ensimmäinen. Se oli kuitenkin huonokuntoinen ja lisäksi mitoitukseltaan nykyautoille ahdas. Paikalle mietittiin uutta liikerakennusta.

YIT Rakennus Oy oli tutkinut eri vaihtoehtoja vuodesta 2001 alkaen. Alkuvaiheessa paikalle suunniteltiin hotellia, toimistoja ja asuntoja. Hanke lähti liikkeelle, kun Finnkino ilmaisi kiinnostuksensa elokuvateatterin rakentamiseksi. Ohjelmassa oli lisäksi toimistotiloja, jotka suunnitelman jatkokehittelyssä kuitenkin karsiutuivat. Elokuvateatterin ohella päävuokralaisiksi tulivat SK-Ravintolat sekä kuntoklubi Finnbody. Lisäksi elokuvateatterin aulassa on kaksi kahvilaa.

Korttelia ympäröivillä kaduilla ovat Lahden suurimmat jalankulkijavirrat, joita haluttiin ohjata korttelin läpi ja samalla liittää naapurirakennusten sisäpihoja osaksi liiketiloja. Korttelin toisella puolella keskeisesti sijaitseva Seurahuone ei kuitenkaan lähtenyt hankkeeseen mukaan.

– Jalankulkuyhteys on toteutettu nyt ainoastaan lännenpuoleiseen liikerakennukseen, kertoo arkkitehti Sauli Havas lahtelaisesta arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy:stä.

Kun hanke toteutettiin pienellä 40 x 40 m tontilla, olivat kustannukset pitkään ongelma.

– Oli vaikeaa yhdistää Lahden keskustassa saatava vuokratuotto rakennuskustannuksiin, jotka nousivat korkeiksi juuri tontin pienen koon ja rakennuspaikan vaikeuden vuoksi, kertoo Havas.

– Kustannukset pesivät rakennuksen piirissä, kun kaivaudutaan kolme kerrosta maanpinnan alapuolelle ja selvästi naapurikiinteistöjen perustuksia syvemmälle.

KVR-urakoinnista vastanneen YIT Rakennus Oy:n rakennuttajapäällikkö Juha Keiski vahvistaa alimman kellarin lisäkustannuksiksi ”reilu miljoona euroa”.

– Ihanteellinen olisi ollut kaksi kellarikerrosta, mutta silloin kolmannes velvoitepaikoista olisi jäänyt rakentamatta.

– Asuntohankkeeksi tämä kohde oli liian pieni, mutta toimisto- ja liikekäyttöä vertailtaessa näissä ei tuoton näkökulmasta ole suurta eroa. Kyse oli tässä lähinnä siitä, ketkä olivat valmiita sitoutumaan ensimmäiseksi.

Vaikka maanpäälliset yhteydet jäivätkin suurelta osin odottamaan tulevaisuutta, on yhteyksiä toteutettu maan alla.

– Naapurikiinteistöt saatiin kiinnostumaan hankkeesta, kun avautui mahdollisuus yhdistää korttelin kellarit ja jätepisteet sekä avata kellareihin väljä kulkureitti. Entiset ajoluiskat naapureiden omiin kellareihin voidaan poistaa ja muuttaa liiketilaksi, kertoo Havas.

– Tällaisissa hankkeissa tulee aina löytää tapoja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Uudisrakennuksen tuomat lisäasiakkaat ja sitä kautta kasvava liikevaihto on vaikea konkreettisesti osoittaa, mutta hyödyt huoltoliikenteen järjestelyissä on helppo nähdä.

Vapaa-ajankeskuksen kellariin rakennetut 168 autopaikkaa ovat osin kiinteistön omassa käytössä, osin korvaavat purettua pysäköintitaloa palvellen korttelissa sijaitsevia kahta hotellia. Yleisiä pysäköintipaikkoja ei kellarissa ole.