Laajasalon yläaste ja lukio

‑ Rakennuksessa oli muun muassa kosteusvaurioita ja pieniä homeongelmia kellaritiloissa ja väestösuojassa. Koko koulukiinteistö on nyt peruskorjattu läpikotaisin. Alun perin puiston puolelle piti tulla koulun laajennus viisi vuotta sitten, mutta uudet oppilasennusteet osoittivat laajennuksen tarpeettomaksi. Vanhaa kiinteistöä ei alkuperäisessä suunnitelmassa pitänyt peruskorjata kokonaan, mutta laajennusosan poisjättämisen vuoksi peruskorjaus käsitti nyt koko vanhan kiinteistön, kertoo rakennuttajan edustajana toiminut Helsingin kaupungin rakennusviraston projektipäällikkö Markku Pennanen.

Lukio siirtyi remontin ajaksi väistötiloihin ja yläasteen opetus siirtyi remontin edetessä rakennuksessa siivestä toiseen. Lisäksi oli käytössä tilapäisiä viipalerakennuksia koulun pihalla.

‑ Puolitoista vuotta on ollut aivan hirveätä aikaa remontin seassa. Viisitoista muuttoa on ollut tänä aikana, huokaa kouluisäntä Isto Laitinen.

Pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Pirjo Kantola Arkkitehtitoimisto P. Kantola Oy:stä olisi mieluummin siirtänyt oppilaat kokonaan pois remontin tieltä, kuten Vartiokylässä toimittiin.

‑ Vartiokylän ala-asteella koko oppilasmäärä siirrettiin pihalle parakkeihin peruskorjauksen ajaksi. Opettajat olivat erittäin tyytyväisiä tähän ratkaisuun, Kantola kertoo.

Ilmanvaihto kuntoon

Suuren osan urakasta aiheutti tämän päivän normien mukaan rakennettu ilmanvaihtojärjestelmä, joka piti saada sijoitettua matalien kerroskorkeuksien puitteisiin.

‑ Ongelmia tuli lähinnä LVI:n sijoittamisesta ahtaisiin paikkoihin, kuten katon yläpohjatilaan, jossa vesikattoa jouduttiin muotoilemaan ilmanvaihtokanavien mukaan, kertoo rakennesuunnittelusta vastannut Pertti Hero Structus Oy:stä.

‑ Erikoista oli se, että ilmanvaihtojärjestelmää kevennettiin kesken suunnittelun. Alkuperäinen käytäväpuhallusjärjestelmä käännettiin ympäri niin, että raitis ilma puhalletaankin luokkiin ja sieltä käytävien kautta ulos. Virtaus tapahtuu ääntä vaimentavien virtaussäleikköjen kautta, mikä säästää ilmastointikanavakustannuksissa. Akustinen suunnittelija Heikki Helimäki oli neuvomassa virtaussäleikköjen ääneneristyksessä, Kantola kertoo.

Samalla rakennettiin lämmön talteenottolaitteisto. Laitteiston koneet jaettiin pitkin taloa pienempiin yksikköihin, jotka näkyvät rakennuksen katolle tehdyissä, peitesäleiköillä peitetyissä rakennelmissa. Myös kaikki nykytekniikan vaatimat sähkötyöt toteutettiin tässä yhteydessä.

Aulasta purettiin jälkeenpäin tehty kirjasto joka siirrettiin toiseen kerrokseen. Näin kouluun saatiin palautettua alkuperäinen aula. Kotitaloustilat ja tekstiilitilat siirrettiin uuteen paikkaan. Keittiö uusittiin ja ruokasalia laajennettiin.