Lääketehdas Santen Oy:n laajennus

Silmälääkkeitä valmistava Santen Oy Tampere on yrityksen Euroopan toimintojen keskus. Se sijaitsee Ruskon luonnonläheisellä alueella, yhdeksän hehtaarin tontilla. Lääkelaitoksen valvoma tuotantolaitos perustettiin alun perin vuonna 1922 Star-nimisenä ja eri vaiheiden jälkeen toiminnot myytiin japanilaiselle Santenille vuonna 1997. Nyt Tampereen Santenilla työskentelee 450 työntekijää.

Alueella sijaitsee itse lääketehdas, siihen liittyvät logistiset rakennukset sekä hallinto- ja tutkimuskeskus. Laajennus valmistui logistiikkarakennuksen päähän.

‑ Uusi tila sisältää lääkkeiden säilyvyysseurannan, eränäytevaraston ja päätearkistot, esittelee tuotannon kehityspäällikkö Jussi Vänttinen rakennusta ja toimintaa.

Yhtenä tutkimuksen alueena on lääkkeiden säilyvyyden seuranta ja tämä edellyttää tilojen ja tekniikan moitteetonta toimintaa. Lääkkeiden säilyvyyttä seurataan seitsemässä erillisessä hermeettisessä huoneessa, joissa olosuhteet vaihtelevat trooppisesta arktiseen. Jokaista tällaista huonetta kohden on oma konehuone. Lääkintäviranomainen valvoo tuotannon olosuhteita.

Säilyvyysseuranta, eränäytevarastot ja päätearkistot sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa ja toisessa kerroksessa on varastotilaa lääkkeille.

Harmoniset mittasuhteet ja viimeistellyt detaljit

Erikoistilan voitokkaasta suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit Pyry Luminen ja pääsuunnittelijana Heikki Luminen, jotka nykyään työskentelevät Arkkitehtitoimisto Lumiset Oy:ssä.

‑ Suunnittelutyö oli lähtökohdiltaan vaativa ja edellytti jatkuvaa keskustelua lääketehtaan eri asiantuntijoiden kanssa, sanoo Pyry Luminen.

‑ Laajennuksen eri osa-alueet muotoutuivat läheisessä yhteistyössä käyttäjien aktiivisesti vaikuttaessa lopputulokseen. Asiakas tiedosti heti alussa arkkitehtuurin merkityksen, mikä on arkkitehdille erittäin kiitollinen lähtötilanne. Pääomistajan ollessa japanilainen ei ollut yhdentekevää, minkälaiseen esteettiseen lopputulokseen päädyttäisiin. Muutaman vuoden takaiselta Japanin arkkitehtuurimatkalta jäänyt ihailu japanilaisten taidokkaasti ja tarkasti viimeisteltyihin rakennusten yksityiskohtiin ja japanilaisten kunnioittava suhtautuminen luonnon kasveihin, jopa kiviin, nostivat japanilaisuuden suunnitelman johtoajatukseksi. Tästä vahvimpana henkivät väritykseltään ja mittasuhteiltaan suomalaisittain poikkeuksellisen voimakas katon räystäslinja sekä porrashuoneen vaakajakoinen ikkunaseinä, joka muotomaailmaltaan muistuttaa tilanjakajana toimivaa shoji-liukuseinää (shooji).

Toiminnoille suuri hygieniavaatimus

‑ Vaikka laajennuksen pohjakaava oli ankara suorakaide, piti suunnitelmaan saada yksityiskohtien herkkyyttä ja silloin oli jokainen julkisivun osatekijä niin valaisin, räystäs kuin syöksytorvikin tärkeä sommittelukappale, selvittää Pyry Luminen.