Kymenlaakson sairaanhoitopiirin psykiatrinen sairaala

‑ Rakennuksen kustannusarvio, 11 550 000 euroa, tehtiin 2001. Se alittui 300 000 eurolla, toteaa rakennuttajan Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Kastek-Kiinteistöt Oy:n rakennuspäällikkö Pekka Töytäri.

Silti sairaalan kustannusarviota pidettiin alkuun jopa utopistisena joittenkin poliittisten päättäjien taholta. Paineista huolimatta projekti eteni. Suunnittelun tasosta kertoo se, että esimerkiksi rakennuksen käyttäjien edustajat olivat alusta asti hankkeessa mukana, osastonhoitaja Jaana Koivisto kaikkein tiiviimmin.

‑ Rakennuslupa saatiin 3.3.2004. Urakoitsijoiden valinta tehtiin 25.3. ja urakkasopimukset allekirjoitettiin 28.4.2004. Samanaikaisesti käynnistettiin puuston raivaukset ja kaivuutyöt. Peruskivi muurattiin 28.9.2004, kertoo Töytäri hankkeen tärkeistä päivämääristä.

Rakennustyöt kilpailutettiin EU-säännösten mukaisesti.

‑ Yhtään ulkomaista tarjousta ei tullut. EU ei näy tämän kulmakunnan rakennushankkeissa. Käytäntö kyllä hidastaa hankkeiden etenemistä EU-lehden ilmoitusten ja valitusaikojen pituuden verran, toteaa Pekka Töytäri omana kokemuksenaan.

Sisustaminen vei pari kuukautta. Tammikuussa sairaalaa esiteltiin jo maksajille, siis kuntien asukkaille, avoimien ovien päivänä. Helmikuun ensimmäisenä päivänä potilaat ja henkilökunta pääsivät muuttamaan sisään.

Kymenlaakson psykiatrinen hoito keskittyy nyt Kuusankoskelle. Entiset kaksi sairaalaa, Kotkan Laajakosken ja Valkealan jäivät kuntayhtymän ulkopuolisiin uusiin käyttötarkoituksiin. Psykiatrisen sairaalan sijainti syrjäisessä paikassa, B-sairaalaksi luokiteltuna jäi samalla tervemenneesti historiaan.

Täydentää kokonaisuutta

Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa on 115 sairaansijaa ja seitsemän eri osastoa sekä toiminnallisen kuntoutuksen yksikkö. Lasten ja nuorten psykiatriset osastot olivat jo pari vuotta aiemmin sijoittuneet omiin uusiin ja uusittuihin rakennuksiin Kuusankosken aluesairaalan yhteyteen, samalle sairaalanmäelle.

Yhteistyö aluesairaalan kanssa sujuu nyt helposti; siitä oli jo aiemmatkin kokemukset.

Sairaala saa potilaansa valtaosin päivystyksestä. Hoitoon hakeutumisen syinä ovat skitsofreeniset ja muut psykoosit, päihde- tai amfetamiinipsykoosit sekä vaikeat mielialahäiriöt. Hoito perustuu yksilölliseen hoitosuunnitelmaan: menetelminä ovat lääke- ja sähköhoito, yksilö- ja perheterapia, luova terapia sekä toiminnallinen kuntoutus.

Kaikki tarvittava eli erikoislaitteisto, tilat ja henkilöstö löytyvät nyt keskitetysti sairaalamäeltä. Maanalainen yhdyskäytävä kytkee kahden eri hoitokulttuurin sairaalat yhteen.

‑ Tämä rakennus edustaa sairaanhoidon tehokkuutta. Tavoitteena oli saada rakennus ainakin sadaksi vuodeksi. Se muuntuu helposti muutettavissa olevilla teknisillä varustuksilla tarvittaessa miksi sairaalaksi tahansa, vakuuttavat Tarmo Paju ja Pekka Töytäri.

Sairaalamäellä oli jo ainakin kolmen eri arkkitehdin eri vuosikymmeninä suunnittelemia rakennuksia. Mäen silhuetti piti ottaa huomioon, samoin kuin potilaiden intimiteettisuojan vaateet.

‑ Rakennus piti saada samanaikaisesti lähelle ja kauas, naurahtaa Tarmo Paju.

Hänen ratkaisunsa oli pakata tilat tiiviisti, pihaa, puitakin säästäen ja aluesairaalan vanhempien rakennusten massoihin ja väreihin sopivaksi.

‑ Kustannustehokkuus siivitti ratkaisua. Neliöhinta vertautuukin samaksi, jopa hieman alle kuin vaikkapa aravavuokratason senioritalossa tällä seudulla. Kuitenkin tässä on jo mukana kalusteet ja tekstiilit.

Tilaratkaisu on joka kerroksessa osastokeskeinen. Se ratkaisu toi myös säästöjä.