Artikkelit

Kuusankosken ostoskeskus

Tuhkasta noussut

Kuusankosken keskustassa sijaitseva liiketalo paloi viisi vuotta sitten, mutta sen paikalle on kohonnut nyt kokonaan uusi ostoskeskus.

Vuoden ikäiseen suurkaupunki Kouvolaan nykyisin kuuluva Kuusankoski on uusinut ydinkeskustansa ilmeen. Ratkaiseva osa kasvojenkohotusta on uusi ostoskeskus, jonka kakkosvaihe valmistui viime syksynä.

Koska keskeisellä paikalla tonttimaa on arvokasta, kerroksissa on rakennusmääräysten sallima maksimimäärä neliöitä. Pelkille liiketiloille ei olisi riittänyt kysyntää, joten linnamaisen rakennuksen ylämuuri koostuu asuinhuoneistoista.

Edustalle tehty parkkipaikkaa toimii tarvittaessa myös torina, ja ensi kesänä kokonaisuus täydentyy puistolla. Liikennejärjestelyjä on kohennettu kahdella kiertoliittymällä.

– Aikaisemmin Kuusankoskea halkoi kaksi väylää, joita ajettiin pysähtymättä, sanoo ostoskeskuksen rakennuttajana ja urakoitsijana toimineen Oka Oy:n hankekehityspäällikkö Kai Rauhamäki.

Nyt keskustaa ei voi sivuuttaa hiljentämättä vauhtia. Eikä uutta korttelin kokoista ostoskeskusta voi olla huomaamatta.

 

Korjaus ei kannattanut

Ostoskeskuksen suunnittelu käynnistyi rivakasti sen jälkeen kun tulipalo oli runnellut Yhdystalona tunnetun liikekiinteistön. Ravintolatiloihin iski tuhopolttaja.

– Kuusankosken kaupunki oli osakkaana Yhdystalossa, ja kysyimme kaupungin edustajilta heidän suunnitelmistaan kiinteistön suhteen. Korjaukseen ei mielestämme kannattanut ryhtyä. Vanha rakennus oli epäkäytännöllinen ja sen runko oli vioittunut, Rauhamäki arvioi.

Oka teki rakentamisesta päätöksen, kun kaupungin mukaantulo hankkeeseen varmistui. Rauhamäki alkoi tehdä tarjouksia Yhdystalon osakkeenomistajille lunastaakseen osakekannan.

Tuhkan päälle nousevaa rakennusta alettiin kutsua Feniks-taloksi. Sen ykkösvaihe valmistui vuonna 2007, ja piirustuksista vastasi Arkkitehtitoimisto Junkkari & Käppi Oy.

Ostoskeskuksen kakkosvaiheen Oka toteutti ilman Kuusankosken kaupunkia, joka oli luopunut ykkösvaiheen omistusosuudestaan.

– Samalla arkkitehtitoimisto vaihtui sellaiseen, jota olemme käyttäneet enemmän, Rauhamäki perustelee.

– Rakentamisessa ei ollut mitään erityistä verrattuna vastaaviin projekteihin. Tilavaraukset sen sijaan yllättivät. Normaalista poiketen toisen kerroksen toimistotilat täyttyivät heti. Tavallisesti katutaso varataan ensin, mutta siinä on vielä vapaita liikehuoneistoja.

Yksi ykkösvaiheen toimistotilojen isoista vuokralaisista on Kouvolan seudun ammattiopisto, joka antaa rakennuksessa sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Opinnot voi suorittaa siis ostoskeskuksessa.

 

Kerrokset eri tarpeisiin

Ostoskeskuksesta ei huomaa, että se on noussut kahdessa vaiheessa. Rakennukset ovat yksi yhtenäinen kokonaisuus, ja niiden välillä kulkeva lasikattoinen yhdyskäytävä toimii ostoksille saapuneiden pääbulevardina.

Kakkosvaiheen tieltä purettiin paikkakuntalaisten Keltaisena talona tuntema rakennus, mutta sen väri on säilytetty ostoskeskuksen julkisivussa. Siinä vuorottelevat keltainen rappaus ja tiilipinnat.

– Punatiili kuuluu perinteiseen kuusankoskelaiseen miljööseen, niin tehdas- kuin asuinrakennuksiin, sanoo rakennusarkkitehti Ossi Andersson toisen vaiheen pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Ossi Andersson & Co Oy:stä.

Anderssonin mukaan haastavinta kokonaisuudessa on se, että kiinteistön jokainen kerros palvelee erilaisia tarpeita. Alimpana on parkkihalli, maan tasalla päivittäistavarakauppa, sen päällä toimistotiloja ja ylimpänä asuinhuoneistoja.

– Päivittäistavarakaupassa kerroskorkeus on paljon suurempi kuin ykkösvaiheen pikkumyymälöissä. Pitkät jännevälit pysäköintitiloissa edesauttavat asiakaspysäköintiä ja pieni pilarimäärä liiketiloissa helpottaa kaupan kalustamista, mutta samat tekijät vaikeuttavat asuinhuoneistojen suunnittelua.

Liike- ja toimistotilojen yhtiönimi on Kiinteistö Oy Kuusankosken Ostoskeskus. Ylimpien kerrosten asunnot kuuluvat As Oy Kuusankosken Gerberaan, ja niistä pääsee jalkojaan kastelematta sisäkautta ostoskeskukseen.

Asuntojen koko vaihtelee 45 neliöstä 135 neliöön. Varsinkin eläkeläiset ja liikuntarajoitteiset muuttavat keskusta-asuntoihin, palvelujen lähelle, Andersson arvioi.

Kuvagalleria

As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera
As Oy Kuusankosken Gerbera