Kuokkalan kirkko Jyväskylässä

Kirkon näköinen kirkko keskelle kylää. Se oli toive Jyväskylän Kuokkalassa, kun kauppakeskuksen viereen ryhdyttiin suunnittelemaan kirkon rakennuttamista.
Helmikuun 7. päivänä 2010 käyttöön vihityn kirkon malli syntyi arkkitehtikilpailun tuloksena. Kilpailun voittivat Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy ja Luonti arkkitehdit Oy työllään Kide. Kuokkalan kirkon ulkoasu on paljolti sukua keskiaikaisille harmaakivikirkoille.

– Saimme arkkitehtikilpailuun hyvin erilaisia töitä, mutta valitsimme tämän yksimielisesti. Siinä miellytti sen muoto, erityisesti ulkopuolen muoto. Se oli kirkon näköinen kirkko, Jyväskylän seurakunnan projektivastaava Raimo Katajamäki vahvistaa lähtökohdan.

Sakraalikerroksen pääovi tuo kirkkovieraan kirkkotorille, josta oikealle aukeaa kirkkosali ja vasemmalle seurakuntasali. Sakraalikerroksessa on lisäksi keittiö ja lapsityön tila. Alakerrassa ovat kokous- ja työhuonetilat.

– Sakraalin tilan tunnelma on haasteellista yhdistää tilojen monikäyttöisyyden ajatukseen. Tavoitteena oli mahdollistaa tilojen samanaikainen käyttö eri tarkoituksiin, kuitenkin niin, että yhteinen teema säilyy eikä tunnelma karkaa, pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Anssi Lassila Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy:stä kuvaa suunnittelen perusideaa.

– Halusimme ehdottomasti, että kirkko koostuu yhdestä rakennuksesta, jolla on veistosmainen hahmo. Ajatuksenamme oli, että rakennuksesta voi nähdä erilaisia muotoja eri suunnista. Tällä rakennuksella ja sen muodolla on symbolinen arvo, arkkitehti Jani Jansson Luonti arkkitehdit Oy:stä täydentää.

Yllätys odottaa sisällä

Eurooppalaiset kirkot ovat perinteisesti olleet erinäköisiä ulkoa ja sisältä. Arkkitehdit halusivat tarjota Kuokkalassakin yllätyksen. Ulkokuoren tumma ja kantikas muotokieli muuttuu sisällä vaaleiksi, puun kaareviksi muodoiksi.

Sisänäkymän hallitseva elementti on kattorakenne, joka on koottu säteittäissahatusta suomalaisesta kuusilaudasta.

– Sisätilan haluttiin tarjoavan jotain muuta kuin millaisen mielikuvan katsoja saa ulkopuolelta. Puu oli sisätilojen materiaalina mukana alusta lähtien lämpöä, inhimillisyyttä ja suomalaisuutta kuvaavana materiaalina, Jansson kertoo.

– Haluttiin valita arkinen materiaali, puu, jota kuitenkin käytetään taitavasti puutyypin ominaisuuksia hyödyntäen, Lassila lisää.

Kide oli Lassilalle kolmas hänen suunnittelemansa kirkko. Aiempia Lassilan töitä ovat Kärsämäen paanukirkko ja Klaukkalan kirkko.

Kirkon sisustussuunnittelu oli pitkälti Lassila Hirvilammi Arkkitehtien toisen osakkaan Teemu Hirvilammen vastuulla.

Hirvilammi sanoo, että kirkon sisätilojen muotokieli lähtee pitkälti puun ominaisuuksista: siitä, miten se taipuu. Kirkon rauhallista vaikutelmaa luotiin valitsemalla pääpuumateriaaliksi juuri säteen suuntaisesti sahattu kuusi.

– Puulla on mahdollista saavuttaa tunnelma, joka sopii tämän päivän kirkkoon. Se on kosketuspinnaltaan lämmin materiaali ja se luo kodikasta tunnelmaa, Hirvilammi arvioi.
Kuokkalan kirkossa käytettiin kuusta kattopinnoissa ja seinissä sekä kiintokalusteissa. Siirrettävät kalusteet, kuten kirkkopenkit, alttarikaiteet ja saarnatuoli, ovat kovempaa kulutusta kestävää saarnipuuta. Alttaripöytä ja kastepöytä ovat puolestaan metsälehmusta.
– Halusimme näihin kalusteisiin pehmeyttä ja tuoda jatkumoa perinteestä. Kirkkojen madonnafiguurit on perinteisesti veistetty lehmuksesta, Hirvilammi sanoo.

Puhe kuuluu ja musiikki sointuu

Muodon lisäksi kirkkoon liitetään vahvoja käsityksiä äänestä. Äänisuunnittelun osalta kirkko on haastava kohde, sillä siellä järjestetään niin puhe- kuin musiikkitapahtumia. Kuokkalan kirkonkin kirkkosalin akustiikassa kiinnitettiin huomiota siihen, että puheesta saa hyvin selvää, mutta samalla kirkkovieraat pääsevät nauttimaan korkealaatuisen musiikkisalin äänimaailmasta.