Kuninkaantien palvelukeskus ja asumisyksikkö

– Nyt kun olemme tähän asettuneet, rakennus vaikuttaa toimivalta. Uusi rakennus on huimasti parantanut meidän palvelulaatuamme, Espoon kaupungin projektivastaava Lena Astala kertoo.

– Tosin alkuperäisiä suunnitelmia on jouduttu jonkin verran muuttamaan ja tilat ovat käyneet jo hiukan ahtaiksi asiakasmäärien kasvun vuoksi pitkän rakennusprosessin aikana. Lisäksi asiakkaat ovat tänä päivänä huonokuntoisempia kuin rakennusta suunniteltaessa kymmenen vuotta sitten. Olemme joutuneet jälkeenpäin laajentamaan hoitotiloja ja lisäämään hoidon apuvälineitä valmiiden rakenteiden päälle. Muutostyöt ovat tuoneet haasteita suunnittelulle pitkine ripustuksineen ja tukirakenteineen, Astala toteaa.

Kuninkaantien toimintakeskus tarjoaa työ- ja päivätoimintaa espoolaisille vammaisille asiakkaille. Toimintakeskuksessa käy päivittäin noin 70 asiakasta ja työntekijöitä on noin 20. Samalla tontilla sijaitsevassa Kuninkaantien asumisyksikössä on yhdeksän asiakaspaikkaa. Asumisyksikössä järjestetään lyhytaikaista hoitoa vammaisille lapsille ja nuorille sekä asumisharjoittelua.

Suojakehän sisällä

Kuninkaantien toimintakeskuksen tienpuoleinen julkisivu ja aita ovat tiilimuurattuja ja kuultorapattuja. Rakennuskokonaisuus näyttää Kuninkaantien suunnasta ikään kuin tiilimuurin suojaamalta. Pihan puolella ilme on aivan toisenlainen, kuultorapattu tiilijulkisivu on vaihtunut puupintaiseksi ja mittakaava on jäsentynyt matalammaksi ja monimuotoisemmaksi.

– Olemme tyytyväisiä siitä, että tästä ei tehty niin perinteisen laitosmaista ratkaisua kuin usein tehdään hoitomaailmassa, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Olli Pekka Jokela Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Oy:stä kertoo.

Sisäpihan puolella huomaa, että rakennus koostuu kolmesta solusta. Jokaisella solulla on vähän erilainen julkisivuväritys.

– Rinnetontti tuotti tiettyjä haasteita, koska asiakkaat tarvitsevat esteettömän liikkumismahdollisuuden. Erilaisia ramppeja käytettiin runsaasti, mutta niitä voidaan hyödyntää liikuntarajoitteisten motoriikkaharjoituksissa, Jokela sanoo.

– Mittamiehen piti olla jatkuvasti mukana, että saatiin mutkat ja korot paikoilleen. Sisälläkin esteetön liikkuminen ja kynnysasiat piti aina huomioida. Suunnittelijat onnistuivat kyllä hyvin, koska vammaisjärjestön edustaja ei löytänyt kuin pari pientä korjattavaa paikkaa tarkastuskäynnillään, rakennusurakitsijana toimineen Oy Rakennuskultti Ab:n vastaava mestari Jari Nykänen kertoo.

Maaperä oli kuitenkin Espoon maastoksi harvinaisen hyvä perustusten kannalta. Pääsisäänkäynnin tasolla kallio on melko pinnassa, alle puolitoista metriä maanpinnasta, joten perustukset saatiin tukevalle kalliopohjalle. Kellariosakin saatiin sopivasti kallion painanteeseen. Sen sijaan asumisyksikön pehmeä silttimoreenikerros kaivettiin kovaan pohjaan asti ja täytettiin murskeella.

Puurunko jätettiin näkyviin

Kuninkaantien toimintakeskuksessa on kantavana runkorakenteena liimapuurunko, mikä on harvinaista tämäntyyppisissä rakennuksissa. Tilaaja halusi rakennukseen lämminsävyisen puurungon, joka jätettiin viihtyvyyssyistä osittain näkyviin.

– Mastojäykistetyssä runkorakenteessa on sekä pituus- että poikittaissuuntaista jäykistystä. Katto on sikäli erikoinen, että se on tehty kokonaan puuelementeistä. Rakennuksen muoto oli haastava. Neljänkymmenenviiden asteen kulmaa ei helposti löydä kantavien rakenteiden liitoksista. Muutenkin puurunko tuotti melko paljon lisätyötä. Suunnittelun määrä oli varmaan kaksinkertainen betoniin verrattuna. Puun liittymiset ovat paljon työläämpiä, kertoo rakennesuunnittelijana toiminut Jari Siitari Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:stä.

– Liimapuurunko tuotti paljon loveamista väliseinärakenteissa, mikä teki rakenteesta vähän tavallista työläämpää. Puurakenteessa on toisaalta se hyvä puoli, että siihen on helppo tehdä tarvittaessa muutoksia, toisin kuin betonirakenteeseen. Käsityötä tehtiin paljon, mutta puu on mukava materiaali käsitellä, kommentoi Nykänen.

Hankkeen suunnitteluvaiheen loppumetreillä sokkeleiden betonielementtejä vaihdettiin paikallavaluosiksi. Ainoastaan alapohjat toteutettiin ontelolaatoilla.

Valoisa sisäkäytävä

Pääsisäänkäynnin oikealla puolella on vastaanottotiloja ja toimistotiloja. Pohjoisessa L-sakarassa on keittiö, ruokasali ja liikuntasali. Toimintahuoneet ja ryhmähuoneet ovat pareina, niiden välissä on aina henkilökunnan huone. Näitä huonepareja on yhteensä neljä. Rakennuksen eteläpäädyssä on henkilökunnan tiloja ja terapiatiloja. Ikkunanpuitteissa on käytetty samaa hieman tummennettua petsiä kuin liimapuupilareissa ja palkeissa.

Pohjoissiiven L-sakaran läpäisee korkea sisäkäytävä, johon tulee luonnonvaloa ylhäällä olevien savunpoistoikkunoiden kautta. Käytävä helpottaa orientoitumista talon sisällä.

Tontin eteläreunalla sijaitsevassa asumisyksikössä on kattokiskoilla ja muilla apuvälineillä varustettuja huoneita lyhytaikaista majoittumista varten.

Vuoden katkos

Kuninkaantien toimintakeskuksessa oli jo vuosia odotettu hartaasti uusia tiloja, sillä toiminta oli siirretty väliaikaisiin tiloihin vuonna 2002. Uuden toimintakeskuksen ja asumisyksikön rakentaminen alkoi maaliskuussa 2008. Helsingin hallinto-oikeus keskeytti työt, koska rakennusluvasta jätettiin kaksi valitusta. Valitusprosessi pysäytti työmaan vuodeksi. Rakennustyöt saatiin uudelleen käyntiin toukokuun alussa 2009, kun valitukset hylättiin.

– Kyllä siinä jonkin verran jouduttiin tekemään uudestaan pohjia, kun työmaa oli seisonut vuoden verran, rakennuttajainsinööri Katja Peltola-Metsälä Espoon kaupungilta kertoo.

Töiden keskeyttäminen vaikeutti asioita muutenkin, sillä hankkeeseen osallistuneet työntekijät vaihtuivat lähes kaikilla rakentamisen osapuolilla valitusprosessin aikana. Alkuvaiheessa mukana olleet ihmiset olivat ehtineet siirtyä jo uusiin projekteihin.