Kuninkaantien lukio ja uimahalli

‑ Tähän kohteeseen liittyy 1990-luvun lopussa käynnistetty hanke, jossa on ollut mukana Tekes, TKK, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, KTM ja joukko rakennusliikkeitä. Hankkeessa tutkittiin yksityisen rahoitusmahdollisuuden käyttöä yleensä Suomessa. Vuosituhannen vaihteessa Espoossa päädyttiin Kuninkaantien koulun hankkeeseen, josta pyydettiin tarjouspyynnöt kesällä 2000, kertoo taustoista yksikön johtaja Matti Aho NCC Rakennus Oy:stä. Aho toimi projektiyhtiö Arandur Oy:n toimitusjohtajana kohteen rakentamisen aikana.

Tarjouskilpailun loppusuoralle pääsi kaksi tarjousta, joista lopulta päätyi voittajaksi NCC Rakennus Oy:n, ABB Oy:n ja Sodexho Oy:n kolmasosaosuuksin omistama projektiyhtiö Arandur Oy. Valintakriteereinä olivat tarjoushinta, suunnittelun ja rakentamisen laatu, palvelujen laatu, projektin hallintakyky ja toimintavalmius sekä sopimusasiakirjat ja riskin jako.

Sopimus Espoon kanssa allekirjoitettiin marraskuussa 2001. Projektiyhtiö vastaa rakentamisesta ja palveluista Espoon kaupungille, eli sillä on vain yksi kokonaissopimus Espoon kanssa.

Kaupungille riskitön hanke

Kiinteistön suunnittelu aloitettiin keskiaulasta, joka puolestaan syntyi siitä, että kustannukset ohjasivat suunnittelua hyvin voimakkaasti. Avara keskiaula kytkee eri rakennusosat toisiinsa ja näin aulaan saatiin ilmavuutta ja näyttävyyttä, jota erillisiin rakennuksiin ei olisi tilaohjelman puitteissa saatu.

‑ Ihmiset käyttävät uimahallipuolta satunnaisemmin, minkä vuoksi se sijoitettiin havaittavuuden vuoksi Kirkkojärventien puolelle. Koulupuoli voi hyvin olla puiston puolella, koska siellä on vakiokäyttäjät. Liikuntatilat sijoitettiin itäpuolelle urheilukenttien läheisyyteen. Pienempi kenttä voi toimia lisäpaikoitustilana iltakäyttäjille. Toiminnallisuus ohjasi rakennuksen massoittelua, kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Hannu Jaakkola Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:stä.

‑ Tässä hankkeessa on kaupungin kannalta se hyvä puoli, että minun ei tarvitse olla kauhean kiinnostunut siitä, onko yksityisellä rakennuttajalla pysynyt kustannukset näpeissä. Kaupungilla ainakin on, mikä on yksi merkittävä tekijä isossa hankkeessa. Riskittömyys antaa aika huolettoman olon kaupungin edustajalle, sanoo puolestaan Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen päällikkö Heikki Laukala.

Hanke sujui hänen mukaansa rakentamisen osalta erittäin hyvin, sillä tehdyt muutokset olivat alkuperäisestä sopimuksesta vain noin prosentin luokkaa. Varsinainen palvelujakso käynnistyy koulun ja liikuntahallin osalta kokonaisuudessaan vasta elokuussa, joten sen onnistumista ei tässä vaiheessa voi vielä arvioida.

‑ Byrokratiaa ja työtuntejakin säästyi valtavasti, kun ei ole tarvinnut valvoa työmaata. Normaalihankkeissakin kassavirta on yksityiselle puolelle lähes sata prosenttia, kun arkkitehtisuunnittelu, rakennuttaminen ja rakentaminen ostetaan kuitenkin yksityisiltä. Tämä toimintamalli on kaupungin kannalta perinteistä edullisempi. Suurin hyöty kaupungille tulee siitä, että meillä ei ole tässä kohteessa omistajariskiä.

Toinen merkittävä asia kaupungille on tilojen tehokkaampi käyttö. Kaupungin ei tarvitse ostaa kiinteistöstä sataprosenttista aikaa, vaan esimerkiksi koulutilasta on vain rehtorin huoneen ja opettajainhuoneen käyttöaika ostettu kokoaikaisesti kaupungille. Arandur Oy vastaa tilojen vuokrauksesta ja käyttöasteen täyttämisestä.