Kujalan logistiikkakeskus

Kujalan kaupunginosa on ollut pitkään kehitteillä. Rakennustöiden ensimmäisessä vaiheessa on nyt rakennettu 15 000 neliön logistiikkakeskus. Alueelle on tarkoitus rakentaa lisää logistiikkatilaa, mutta myös pienteollisuutta ja aluetta palvelevaa toimintaa. Alueelle on myös tehty valmiiksi ratapohja pistoraidetta varten.

YIT Rakennus voitti jo vuonna 2001 Lahden kaupungin järjestämän hankekehityskilpailun. Koko alueen suuruus on 128 hehtaaria, jonne on kaavoitettu 300 000 kerrosneliömetriä tilaa. Ennen kuin ensimmäisen vaiheen rakennustöitä päästiin viime vuonna aloittamaan, käytiin läpi pitkällinen kaavoitusprosessi valituksineen.

Korkein hallinto-oikeus antoi vuonna 2006 valituksista päätöksen, jonka mukaan alkuperäinen kaava muuttui jonkin verran niin, että viheralueita tuli lisää. Tämä teki YIT Rakennuksen projektipäällikön Simo Niemelän mukaan tilankäytöstä haasteellisempaa, sillä raskaan liikenteen terminaalissa tarvitaan suuret piha-alueet, jotta ajoneuvoilla on riittävästi tilaa kääntymiseen.

Parisataa kuormaa päivässä

Kun haluttiin rakentaa nimenomaisesti logistiikkakeskus, jonka toiminta määrää pitkälti, minkälaisia ratkaisuja tarvitaan, lopputulos syntyi Inter-Arch Architecture Oy:n arkkitehdin Raine Pölkin mukaan vanhoista hyviksi koetuista ratkaisuista.

Tilankäytön kannalta on oleellista esimerkiksi se, minkälaisissa tiloissa trukkia voidaan kääntää tai kuinka paljon tilaa tarvitaan pihamaalla, jotta pitkät yhdistelmäajoneuvot mahtuvat vaivattomasti kääntymään.

Terminaali on kooltaan 120 x 40 metriä. Siinä on yhteensä 69 lastauslaituria. Lisäksi on laituri pakettiautoille sekä merikonttien purkuun.

Aluksi logistiikkakeskusta suunniteltiin ainoastaan Transpointin käyttöön, mutta Posten Logistik SCM Oy:n ja Transpointin välisen yhteistyösopimuksen myötä myös Posten tuli kiinteistöön vuokralaiseksi. Tästä tuli muutama uusi jako toimistoon, mutta ennen kaikkea muutos oli Pölkin mukaan merkittävä sähkösuunnittelun puolella.

Transpointin käytössä olevassa terminaalissa käy päivittäin 160–180 autoa jakeluautot mukaan luettuna. Terminaalista käsin hoidetaan jakelu- ja noutoliikenne Päijät-Hämeen alueelle. Lisäksi terminaali on yksi Transpointin pääterminaaleista ja toimii runkoliikenteen vaihtopisteenä Itä- ja Länsi-Suomen välillä.

Posten Logistik SCM Oy:n käytössä olevan korkeavaraston kapasiteetti on aluksi noin 14 000 lavapaikkaa. Saapuvia ja lähteviä kuormia on päivittäin noin 25, mikä merkitsee lavoina 1200–1400 lavaa.

Ohjausjärjestelmä huolehtii pihaliikenteen sujuvuudesta

Logistiikkakeskuksen ohjausjärjestelmä ottaa saapuvat rekat vastaan. Rekkojen satelliittiohjauksen ansiosta rekkojen saapumisajat tiedetään tarkkaan. Kun rekka ajaa portille, kuvataan sen rekisterikilpi, minkä jälkeen kuljettaja saa ohjeet oikealle ovelle ajamisesta. Jos alueelle tulee rekka, jonka tietoja ei syystä tai toisesta ole valmiina järjestelmässä, se ohjataan odotusalueelle.

Terminaalissa on tiukka sovitus, kun ovia on niin paljon. Ovet ovat aivan vieri vieressä eikä niiden välissä ole juuri tilaa, Pölkki sanoo.

Rekan kuljettaja peruuttaa ajoneuvonsa oikealle ovelle käyttäen hyväkseen auton vasemmalle puolelle maalattua viivaa. Kun hän on päässyt taskussa tarpeeksi lähelle, syttyy oven pieleen punainen valo pysäyttämisen merkiksi. Taskuissa on kiinnitetty erityistä huomiota myös reunojen stoppareihin, jotta rekat voivat peruuttaa paikoilleen ilman, että rakenteille syntyisi vaurioita.

Pihalla on riittävästi tilaa isojen autojen kääntymistä varten ja poistumisliikenne ohjataan eri portista kuin tuloliikenne. Ympyräkaavio on Pölkin mukaan ollut kovassa käytössä, kun paikat on piirretty niin, että kääntymään mahtuu.

Tässä projektissa oli mukava olla suunnittelijana, kun kaikki mahdolliset virheet oli jo tehty jo aikaisemmin. Tässä voitiin ottaa oppia aikaisemmin tehdyistä logistiikkakeskuksista, Pölkki sanoo.

Esimerkiksi palosuunnittelu on alue, jossa on noudatettava tiukkoja määräyksiä. Kujalassa palomääräykset täytetään ilman sprinklerijärjestelmää. Tähän on päästy rakenteiden palonkestävyyttä nostamalla sekä osastoinnilla.

Tarkoituksenmukaisuus ratkaisee

Terminaali on kooltaan 4800 neliömetriä. Sen vapaa korkeus on 4,5 metriä. Varaston puolestaan kooltaan 8800 neliötä ja sen vapaa korkeus on yhdeksän metriä.
Terminaali- ja varastohallin kyljessä on toimistorakennus, jonka kirjaamon kautta kuljettajat käyvät. Toimisto- ja sosiaalitilaa rakennuksessa on 750 neliömetriä. Toimistossa on vastaanottotiskin lisäksi myös työtilaa Postenin ja Transpointin työntekijöille.
Projektissa oli Pölkin mukaan tiukka budjetti, jonka käyttäjälähtöisen suunnitelman mukaan toiminta ja tekniikka ovat pääosassa. Rakennuksessa ei ole mitään ylimääräistä vaan tarkoituksenmukaisuus on ratkaiseva tekijä.

Kovat kestävyysvaatimukset myös pihamateriaaleille

Uusi terminaali tuo huomattavan parannuksen Transpointin logistiikkaan Lahden seudulla. Vanha terminaali Sotkankadulla oli ahdas ja lisäksi sieltä oli lähtö ylämäkeen, mikä erityisesti talviliukkailla oli joskus haasteellista.

Rakennustyöt aloitettiin pohjatöiden jälkeen viime vuoden marraskuussa. Kova talvi näkyi rakennustöissä Niemelän mukaan erityisesti siinä, että kuusi miestä oli jatkuvasti kolaamassa lunta katolta reilun kuukauden ajan.

Logistiikkakeskuksen pihamaan kestävyydelle asetetaan kovat vaatimukset. Sen on kestettävä painavien rekkojen liikenne eikä päällyste saa elää kuuminakaan kesäpäivinä. Sadeveden poisto pihamaalta on tehty pienin kaadoin, sillä rekkojen pitää voida liikkua vakaasti suurella kentällä.

Lastausovien tuntumaan on päällysteeseen tehty kontin ja perävaunun pysäköimistä varten betonilla vahvistetut raidat. Näin piha kestää kovatkin pistekuormat. Pihalla on myös erillinen 60 metriä pitkä konttien parkkivyöhyke, joka on vahvistettu betoniraidoilla.

Lämmitys ei kierrätä pölyä

Korkeavaraston valaisimet ovat erittäin tehokkaita. Ne on sijoitettu hyllyrivien väliin. Korkeavaraston lämmityksestä huolehtivat säteilylämmittimet. Terminaalin puolella taas on lattialämmitys.

Lämmitystavan valinnalla säästetään energiaa. Ennen lämmitys oli usein toteutettu puhaltimin ja hukkalämpö tuulettui taivaalle. Puhaltimilla saatiin lämmön lisäksi liikkeelle myös pöly. Kujalan ratkaisussa pöly ei liiku ja sisäilma on huomattavasti puhtaampaa. Lisäksi hallin katossa on yhteensä 13 ilmanpuhdistinta, Niemelä kertoo.

Terminaalin lattialämmitys on tarkoituksenmukainen myös tilan käytön vuoksi. Talvella ovet ovat auki ja sisälle kulkeutuu lunta, joka muuten jäisi liukkaana lattian pintaan. Lattialämmitys sopii myös siksi, että sen käyttö ehkäisee terminaalissa odottavien tavaroiden jäätymistä.

Rakennesuunnittelija Jorma Ojala VSO-Plan Oy:stä sanoo, että Kujalassa perusajatuksena oli yksinkertainen halli, jossa on paljon kuutioita. Rakennus on elementtirunkoinen ja sen yläpohja on tek-laattaa. Rakennesuunnittelu tehtiin tiiviissä yhteistyössä elementtitoimittajan kanssa.

Perustukset onnistuivat kivuttomasti, kun logistiikkakeskus on kokonaisuudessaan paikalla aiemmin olleen kallion päällä. Halleissa onkin maanvaraiset lattiat, Ojala sanoo.
Erityisesti korkeamman hallin lattia on tehty suurille hyllykuormille. Hyllyjen jalat kohdistavat yhdeksän metriä korkean varaston lattiaan suuret pistekuormat.

Lahden kaupunki louhi paikalta pois useiden metrien korkuisen kallion. Murskeella päällystetylle tontille päästiin rakentamaan -600-tasosta.