Kuitinmäen koulu

– Ilmanvaihto ei ollut riittävä tämän kokoiselle rakennukselle. Nyt jokaisessa luokassa on hiilidioksidimittarit, ja automatiikka huolehtii ilmanlaadusta, toteaa Kuitinmäen koulun rehtori Erkki Kukkonen.

Koulun piha-alue teetti paljon töitä muuhun korjaustarpeeseen verrattuna. Koulun tontti on pehmeätä savimaata, johon vain itse koululle tehtiin rakentamisvaiheessa paaluperustus. Tämän seurauksena piha oli paikoin pudonnut yli metrin verran ja koulun seinänvierustoilta lähti alamäki vajonneen pihan tasolle.

– Stabilointialiurakoitsijanamme toiminut Skanska käytti pihan paalutukseen noin 50 kilometrin verran paaluja, pääurakoitsijana toimineen PEAB Seicon Oy:n työpäällikkö Marko Rinkinen kertoo.

Itse koululla ei tarvittu suuria toiminnallisia muutoksia. Opettajille laajennettiin lisää työtilaa opettajanhuoneen viereen ja musiikkiluokalle rakennettiin uudet tilat. Koulun yhteydessä ollut talonmiehen asunto otettiin koulun käyttöön. Tiloihin sijoitettiin oppilaskunnan tilat ja uusi siivouskeskus.

Poika korjaamassa isän töitä

Peruskorjauksen ja laajennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Perko Oy:n arkkitehti Tomi Perko, jonka isä, arkkitehti Reijo Perko on alun perin suunnitellut Kuitinmäen koulun.

– Tämä on itse asiassa jo toinen isäni suunnittelema koulu, jota olen peruskorjaamassa. Näissä kohteissa on se ongelma, että ei voi oikein syyttää ongelmista alkuperäisiä suunnittelijoita, Tomi Perko naurahtaa.

– Tekninen perusparannus oli oikeastaan pääasiallinen parannustyö. Toiminnallisia muutoksia tehtiin hyvin vähän. Sisäpuolelta uusittiin lähes kaikki pinnat ja ilmettä nykyaikaistettiin. Luokkia avattiin lasi-ikkunoilla sisäkäytävän suuntaan, Perko kertoo.

Kaikki lattioiden muovimattopinnat piti vaihtaa, koska ne olivat jo kovin kuluneita. Keskiaulan tiililaattalattialle riitti pelkkä höyrypesu kunnostukseksi.

– Tässä näkyy tulos, kun on satsattu materiaaleihin. Laattalattia on puhdistuksen jälkeen täysin ehjä ja siisti, Perko toteaa.

Aulatiloissa oli seinissä melko paljon puhtaaksi muurattua poltettua tiilipintaa, joka sekään ei tarvinnut kuin pientä suojauskäsittelyä.

Sisätilojen värimaailma uudistettiin. Puumateriaalina on monin paikoin käytetty vaaleata saarnia, mikä tuo hieman uutta, vaaleampaa ilmettä sisätiloihin. Tilojen tunnusväreinä on käytetty paikoin hyvinkin voimakkaita värejä, kuten limetinvihreätä, mikä antaa modernia ilmettä peruskorjaukselle, kuten koulukirjakuvituksista suurennetut sähkökaappien ovikoristelutkin. Alakaton alle lisättiin mustaksi maalattu verkko, jonka taakse talotekniikka sijoitettiin.

Porraskäytävistä hiekkapuhallettiin kuluneen maalin alta paljas betoni näkyviin ja seinälle jätettiin tunnusväriksi hieman maalattua pintaa.

– Porraskäytäväseinien hiekkapuhallus oli meille varsin työläs työvaihe, kun pohja oli alun perin tehty maalattavaksi pinnaksi ja siitä piti nyt saada siisti paljas betonipinta. Rinkinen sanoo.

Ilmastoinnin runkokanavat säilytettiin

Ilmanvaihdon uudistaminen oli yksi peruskorjauksen käynnistämisen tärkeimmistä syistä. Ilmanvaihto ja sähköjärjestelmät eivät vastanneet tämän päivän määräyksiä.

– Uudistuksessa ilmavirrat ovat yli kaksinkertaistuneet alkuperäisistä määristä, minkä vuoksi IV-kanavistot ovat myös kasvaneet. Tämä rakennus oli kuitenkin kerroskorkeuksiltaan ja rakenneratkaisuiltaan sellainen, että sinne ei ollut helppoa toteuttaa uudenaikaista LVI-tekniikkaa. Kerroskorkeudet olivat matalat ja alakattotilat ahtaat. Läpimenoja oli hankala toteuttaa. Eli tämä rakennus oli varsin haasteellinen LVI-suunnittelijan kannalta, kertoo LVI-suunnittelusta vastanneen Projectus Team Oy:n projektipäällikkö Esko Ollikka.

Suunnittelun lähtökohdaksi oli annettu, että vanhoja käyttökuntoisia IV-kanavia yritetään vielä hyödyntää, kuten käyttökuntoisia viemäriputkiakin. Eli kaikkea ei pistetty uusiksi. Tämä osoittautui ongelmalliseksi.

– Nyt jouduttiin repimään ja tekemään huomattavasti odotettua enemmän uusia reikiä ja reittejä. Itse edustan sitä kantaa, että kovin paljon ei kannata vanhaa jättää rakennukseen, kun puhutaan LVI-kanavista. Ne on syytä uusia kokonaan, rakennuttajainsinööri Mauritz Petman Espoon kaupungin teknisestä keskuksesta kertoo.

LVI-suunnittelija ja arkkitehti yhtyivät tähän näkemykseen.

– Myös rakennuksen alla kulkevia runkoviemäreitä jouduttiin tukemaan, korjaamaan ja uusimaan odotettua enemmän, koska niiden kannatukset olivat pettäneet, Ollikka jatkaa.

Corten-säleikkö eteläsivulle

Julkisivut jäivät suurelta osin ennalleen eteläsivun corten-auringonsuojasäleikköä ja pieniä tiilipaikkauksia lukuun ottamatta.

– Eteläpuolella sijaitsevat teknisen työn luokat suurine ikkunoineen, ja rakennuksen ilme oli tältä osin vähän rähjäisen oloinen. Säleikkö loi rakennukselle uutta ja järjestäytyneempää ilmettä. Tietysti se samalla vähentää auringon lämpökuormaa, Perko kertoo.

Vesikaton räystäsongelmien kautta oli tullut vähäisiä vesivahinkoja ulkovaipalle. Seinät paikattiin ja räystäät korjattiin kokonaisuudessaan. Mitään varsinaisia homeongelmia ei kuitenkaan ollut.