Kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, peruskorjattu ja laajennettu seurakuntakeskus tuskin jättää kenenkään mieltä liikahtamatta ei, katsoipa rakennuskokonaisuutta sitten ulkoa tai sisältä.
Vuonna 1967 valmistunut seurakuntatyön keskus koheni reilulla viidellä miljoonalla eurolla kuin uudeksi ja sai näyttävän julkisivun ja uudet pääsalit. Niistä varsinkin toinen, Maria- sali on saanut kaupunkilaisilta kaarevien, vaakatasoisten, puisten seiniensä takia nimityksen Nooan arkki.
Toisessa näissä Betanian sisarusten mukaan nimetyistä eli Martta-salissa on huomioitu tilan monipuoliset käyttötarkoitukset; muun muassa salin parvi on kalustettu pienryhmien käyttöön.
‑ Missään muualla ei ole vastaavia saleja, sanoo Kouvolan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo tyytyväisenä.
Uusien tilojen varauskirja on kertonut jo kuukausien ajan, että seurakuntalaiset ovat ottaneet salit heti omikseen. Tuoreen kirkkoherran johdolla seurakunta on puhaltanut perustehtävänsä mukaista, julistustyössä tarvittavaa henkeä uusiin ja uusittuihin tiloihin. Lähtötilanne uudistukselle oli karun haastava; entiset tilat olivat puutteelliset. Tekniikka oli vanhaa, sähköt eivät riittäneet, eivätkä ilmastointikoneet. Salit puuttuivat kokonaan. Työtilat olivat ahtaat – niitä oli rakennettu esimerkiksi entiseen asuntosiipeen.
‑ 1970-luvulla rakennettuun keskuskirkkoon piti ensin tulla kokoustiloja, muttei tullut. Sen jälkeen haaveena oli rakentaa kokonaan uusi keskusseurakuntatalo keskuskirkon viereiselle tontille. Onneksi ei tehty! Nyt siinä, tämän seurakuntakeskuksen ja keskuskirkon välisellä tontilla on hyvä naapuri, Kouvolan hovioikeus, sanoo Jukka Reijo.
Rakennushanke hyväksyttiin kirkkovaltuustossa toukokuussa 2002. Jo sitä ennen suunnittelua oli tehty kaksi vuotta. Pari päivää oli suunnittelutoimikunnalta mennyt kiertelyyn vastaavanlaisissa kohteissa, Helsingissä, Espoossa, Vehkalahdella, Lahdessa, Heinolassa.
Sitten kilpailutettiin kuusi arkkitehtia, muun muassa kirkkohallituksesta saatuja nimiä.
Arkkitehti Erkki Pitkäranta, seurakunnan Käpylän kirkon peruskorjauksesta tuttu, valittiin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneenä.
‑ Kaikkiaan neljä vuotta on mennyt. Aikataulu tuli välillä tiukaksi, kun osa suunnitelmista kulki tuomiokapitulilta kirkkohallitukseen hyväksyttäviksi. Kun arkkitehti esitti puurakennusta keskelle Kouvolaa, moni epäili. Ja esimerkiksi kymmenen vuotta sitten puurakentaminen ei olisi tullut kysymykseenkään, sanoo Jukka Reijo.
Hyvä suunnittelu takasi sen, että urakkalaskentaan lähdettäessä kaikki oli valmista, jopa akustiikkasuunnitelmakin.
Rakennusvaiheen ajaksi virastot ja toimistot saivat kuin lottovoittona evakkopaikakseen entisen poliisitalon, tarpeellista tekniikkaa piisasi.
Evakkovaihe jäi suunniteltua lyhyemmäksi, kun urakoitsija ilmoitti rakennusprojektin valmistuvan 14 kuukaudessa.
‑ Meillä oli kustannussuunnittelija, Insinööritoimisto Vi-Ra Oy koko ajan mukana ja hinnatkin pysyivät hyvin kurissa.
Jukka Reijon mukaan julkisyhteisön rakennuskohteissa erityisen kustannussuunnittelijan palkkaaminen on tärkeää. Nyt saatua kokemusta seurakunta hyödyntää jatkossakin.
Kun rakennusprojekti oli sekä peruskorjausta että uudisrakentamista pieniä muutoksia tuli väistämättä peruskorjattavassa osassa. Keittiötilojen yhteyteen lisättiin myös emännille oma sosiaalitila. Savonkadun vanha kuorielementtijulkisivu oli niin huonokuntoinen, että se jouduttiin verhoilemaan kokonaan uudestaan.