Koulutus poliklinikkarakennus / Työterveyslaitos

Vanha Työterveyslaitos on Eeva Noron ja Olli Pöyryn vuosina 1946 ‑ 1950 suunnittelema rakennuskokonaisuus, joka edustaa aikakaudelle ominaista laitosarkkitehtuuria.

Peruskorjauksen yhteydessä on myös selvinnyt, että jälleenrakennuskaudelle tyypillisesti myös tässä kohteessa on jouduttu tinkimään rakennusmateriaaleista mukaan lukien kantavien rakenteiden raudoitukset.

Rakennuksella on kaupunkikuvallista arvoa kadun pääteaiheena Haartmaninkadun ja Topeliuksenkadun risteyksessä ja osana Meilahden sairaala-alueen monikerroksellista rakennuskantaa. Rakennus on suojeltu asemakaavalla. Kohteesta oli kehitetty liikeidea, jolla kaavan rakennusoikeus toteutetaan.

Kaavamuutos on tehty muutama vuosi sitten. Nyt tontin pinta-ala on rakennettu täyteen. Kaava oli hyvin tarkka ja pyrkii kunnioittamaan vanhaa rakennusta. Suunnitteluvaiheessa kävi ilmi, että näillä parametreilla rakennusoikeutta (13 000 k-m²) ei saatu kokonaan käyttöön. Jos rakennusoikeus myöhemmin halutaan käyttää, se vaatisi rakennuksen korottamista ja jälleen kaavamuutoksen.

Uudisosan pintakäsittelyksi on valittu rappaus vanhan Työterveyslaitoksen mukaisesti. Vanhan Työterveyslaitoksen suuntaan antavien julkisivujen aukotus on toteutettu vanhan rakennuksen periaatteiden mukaisesti reikämäisinä aukkoina rapatussa pinnassa. Pitkä luoteisjulkisivu on puolestaan sommiteltu nauhaikkunaperiaatteella Haartman-instituutin arkkitehtuurin mukaisesti.

Uudet tilat tehostavat koulutustoimintaa

Työterveyslaitoksen isinä ovat toimineet entinen Työterveyslaitoksen pääjohtaja Jorma Rantanen ja Hyksin entinen toimitusjohtaja Arvo Relander.

Uuden talon suurin hyödyntäjä tulee olemaan Työterveyslaitoksen koulutuskeskus. Talon ensimmäinen kerros on varattu kokonaan koulutustiloiksi, mikä tulee olemaan iso muutos aikaisempaan verrattuna.

‑ Uudet tilat antavat meille loistavan mahdollisuuden tehostaa toimintaamme. Matkustaminen eri koulutuspaikkoihin vähenee. Kouluttajat ja koulutussuunnittelijat pääsevät läheiseen kontaktiin koulutettavien kanssa, toteaa Työterveyslaitoksen toimistopäällikkö Kauko Immonen.

Alun perin rakennukseen piti tulla kolme yhteistyökumppania.

‑ Kun hankesuunnittelua lähdettiin toteuttamaan, mukana olivat Helsingin kaupungin terveystalo, HUS ja Työterveyslaitos. Terveysvirasto jäi hankesuunnittelun jälkeen pois, minkä jälkeen mietittiin koko hankkeen kohtaloa. Kolmanneksi osapuoleksi saatiin Lääkäriasema Medivire Oy, joka luopui siinä vaiheessa, kun suunnittelu oli jo viety loppuun, Immonen selvittää.

Silloin ruvettiin miettimään, kaatuuko koko hanke. Työterveyslaitoksella oli suuri pula koulutustiloista, jotka haluttiin suunnitella tähän.

‑ Nyt meillä on HUSin kanssa yhteinen kliininen laboratorio ja HUSilla jonkun verran potilaiden vastaanottoa. Uudisrakennuksessa toimii Työterveyslaitoksen oma työterveydenhuolto ja erikseen työterveyshuoltoyksikkö, joka kouluttaa työterveyshenkilöitä ympäri Suomea. Kolmannen kerroksen työterveystoiminta on yhteistä Helsingin yliopiston kanssa ja siellä koulutetaan lähinnä lääkäreitä.

Urakoitsijoilta rajapinta onnistui

Vanhan Työterveyslaitoksen ja laajennuksen rajapinta oli vaikea toteuttaa. Työt häiritsivät aika paljon vanhan rakennuksen toimintaa. Useita huoneita oli reilun vuoden tyhjänä, kun louhinta alkoi. Työterveyslaitoksen toiminnan kannalta jatkuva yhteys eri talojen välillä on välttämätöntä. Kaikissa viidessä eri kiinteistössä on tiloja, joihin päästään tunnelien kautta.

Laatukriteerit painoivat arkkitehdin valinnassa

Hankkeen suunnittelun sai Arkkitehdit Virta Palaste Leinonen Oy pääsuunnittelijana arkkitehti Kari Palaste ja projektiarkkitehtina Hanna Pitkänen.

Tontille oli tehty HKP Arkkitehtien toimesta esisuunnitelma kaavoitusta varten. Kaavaa muutettiin ja annettiin lisää rakennusoikeutta. Kun tontti oli kapea, he olivat tutkineet, kuinka paljon sille voi rakentaa. Näin kapealle tontille ei ollut kovin montaa vaihtoehtoa.

‑ Kaikilla kolmella käyttäjäryhmällä oli jonkin verran omia toivomuksia, mutta yhteinen linja löydettiin helposti. Saatiin syntymään yhteisymmärrys, mitä asioita on yhteisiä ja missä kukin haluaa erota, Kari Palaste toteaa.