Kontulan vanhustenkeskus

– Tässä kohteessa toteutettiin niin sanottua Aging in Place -palvelumallia. Uusi malli tarjoaa vanhuksille hoitopalvelun tutussa asuinympäristössä, vaikka asukkaiden palvelutarpeet muuttuvat ikääntymisen edetessä, kertoo vanhuspalvelujohtaja Arja Peiponen Helsingin sosiaalivirastosta.

Uutta on myös vanhustenkeskuksen toteutuskonsepti. Kaupunki rakennutti vanhustenkeskuksen omistamansa keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön kautta. Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat on Helsingin vastaus niin sanotuille yksityisrahoitusmalleille. Hankkeen rahoitukseen ei rakennusvaiheessa käytetä budjettivaroja, vaan se rahoitetaan yhtiön ottamalla lainalla.

– Hyöty kaupungille tulee siitä, ettei kaupungin oma yhtiö tavoittele hankkeesta voittoa, toteaa toimitusjohtaja Raino Antikainen.

Kontulan vanhustenkeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty uusinta muistisairaiden hoitamiseen ja vanhuspalveluiden tuottamiseen liittyvää tietoa. Rakennuksessa toimivat palvelukeskus, päivätoiminta ja ympärivuorokautisen hoidon palvelut.

– Palvelukeskuksen ja asumisen tilojen sovittaminen samaan rakennusrunkoon oli haasteellista suunnittelussa, hankkeen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Laura Mattila Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulasta kertoo.

Käyttäjiä kuunneltiin tarkasti

– Tässä talossa on monia erilaisia toimintoja ja käyttäjäkunta, jolla on ikääntymisen mukanaan tuomia, liikkumiseen ja aisteihin liittyviä rajoitteita. Kuuntelimme henkilökunnan asiantuntemusta näiden erityispiirteiden osalta tarkasti, Mattila sanoo.

– Henkilöstö halusi ja sai vaikuttaa tämän kohteen suunnitteluun hyvin suuressa määrin, Kontulan vanhustenkeskuksen johtaja Leila Koivisto vahvistaa.

Rakennushanke käynnistyi, kun Kontulaan 1970-luvulla rakennetun vanhustenkeskuksen peruskorjauksen kustannusten todettiin nousevan lähes uudisrakentamisen tasolle. Talossa oli todettu kosteusvaurioita, julkisivu oli pahoin rapistunut, ja vanha rakennusrunko muuntui huonosti nykyisiä hoivakäytäntöjä vastaaviksi tiloiksi.

Vanha rakennus on jo osittain purettu uuden rakennuksen tieltä ja loputkin tullaan purkamaan, kun nykyiset asukkaat pääsevät siirtymään uuden rakennuksen puolelle. Uudisrakennuksessa on 196 asuinpaikkaa eli noin 50 paikkaa enemmän kuin vanhassa rakennuksessa oli.

– Rakennuksen kokonaisala on yli 18 000 m². Suuren massan jäsentelyllä pyrittiin siihen, että se vaikuttaisi päälähestymissuunnista katsottuna todellista kokoaan pienemmältä. Lähiympäristö tulee muuttumaan, kun entinen vanhustenkeskus puretaan. Sen paikalle on asemakaavassa esitetty varaus vanhustenkeskukseen liitettävälle palvelutalolle ja kahdelle erilliselle lamellitalolle. Myös Kontukujan linjaus muuttuu ensi keväänä purkutöiden valmistuttua, Laura Mattila kertoo.

Yhteisöllisyys tavoitteena

Kontulan vanhustenkeskuksen sisääntulokerrokseen ja osaan kellaria on sijoitettu ravintolapalvelut, liikuntapalvelut ja viriketoimintatilat. Asuintilat ovat kerroksissa 2‑6. Ne koostuvat kolmeen siipeen ryhmitetyistä, tavanomaista pienemmistä hoivayksiköistä ja niitä palvelevista yhteistiloista.

Kukin hoivayksikkö koostuu 13 asuinhuoneesta ja yhteisistä oleskelu- ja ruokailutiloista. Asuinhuoneet ovat 23,5 m²:n suuruisia wc-suihkuhuone mukaan lukien. Kussakin yksikössä on oma tupakeittiö ja yhteinen oleskelutila, sekä näiden välissä saunat tilojen jakajina ja sydäminä.

– Saunominen ja saunan tuoksu toimii rauhoittavana kodinomaisena elementtinä asuintiloissa. Sauna on jokaiselle suomalaiselle tuttu ja turvallinen asia, Mattila toteaa.

Hyvän elämän puitteita on sisätiloissa rakennettu myös 1900-luvun eri vuosikymmeniltä poimituilla tapeteilla sekä Helsingin kaupungin taidemuseon määrärahalla hankitulla taiteella.

Rakennuksen jokaisessa siivessä on oma tunnusvärinsä, joka toistuu huoneiden sisäänkäyntisyvennyksissä. Syvennys on eri värillä kuin käytäväseinä, jotta sisäänkäynti hahmottuisi. Samasta syystä on valittu tumma jalkalista sekä tummat ovenpuitteet, jotka helpottavat lattian ja seinän sekä oven rajan havaitsemista.