Artikkelit

Kontinkankaan kampuksen päärakennus Paasi

Sulassa sovussa

Tammikuussa käyttöön otettu Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan kampuksen uusi päärakennus Paasi sopii naapuriensa joukkoon aivan kuin se aina olisi ollut paikallaan. 

Oulun seudun ammattiopisto (Osao) sai käyttöönsä vähän yli 9 000 neliötä uutta tilaa, kun Kontinkankaan kampuksen päärakennus valmistui loppuvuodesta 2011. Kampukselle keskittyy Osaon ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) sosiaali- ja terveysalan opetus. Opiskelija- ja henkilöstömäärän kasvaessa tilanpuutteesta oli Osaon sosiaali- ja terveysalan yksikössä kärsitty jo vuosia. Osa yksiköstä joutui toimimaan vuokratiloissa Oulun keskustassa. Ammattikorkeakouluopetuksen muutos on tuonut suurryhmätilojen tarpeen. 50–100 hengelle riittäviä opetustiloja ammattikorkeakoululla ei ollut.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) rakennuttamassa päärakennuksessa toimivat Osao ja Oamk. Nelikerroksiseen rakennukseen tuli tilat molempien oppilaitosten sosiaali- ja terveysalan opetuksen hallinnolle, ammattiopetustiloja, suurryhmätiloja, kaksi kielistudiota sekä simulaatiotilat, joissa voidaan harjoitella esimerkiksi onnettomuustilanteita ja leikkaus- ja synnytyssaleissa työskentelyä. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee uusi sosiaali- ja terveysalan kirjasto, joka on myös yleisön käytössä. Ammattikorkeakoulun tiloissa toimiva opiskelijaravintola Alwari peruskorjattiin. Keittiö, keittiökalusteet ja talotekniikka uusittiin ja entisestä kirjastosta tehtiin lisätilaa ravintolasalille.

 

Tarkka tilankäyttö

Koko Kontinkankaan alueella ja rakennuspaikalla on eri-ikäisiä rakennuksia. Kampukseen kuuluvat päärakennuksen lisäksi 1962 valmistunut entinen terveydenhoito-oppilaitos, 1991 valmistunut Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja 2005 valmistunut Osaon laajennus.

- Tilan tarve oli tiedossa jo 2005, mutta lisärakentaminen sai odottaa vuoroaan muutaman vuoden kuntayhtymän muilta rakennushankkeilta, kertoo Osekkin vs. kiinteistöjohtaja Marita Rovamo.

Päärakennuksen suunnitteli oululainen Arkkitehtitoimisto HML Oy. L-kirjaimen muotoinen rakennus piti sijoittaa ahtaalle tontille soviteltavaa riitti, kun pääsuunnittelija, arkkitehti Jukka Lahtisen mukaan tilan tarve oli suurempi kuin käytettävissä oleva alue. Viime hetkellä tilaohjelmasta jätettiin vielä melkein 500 neliötä pois kaavarajoitusten takia. Tilanne ratkaistiin suunnittelemalla neljäs kerros suurennuslasin kanssa viihtyisyydestä kuitenkaan tinkimättä.

– Yhtään ylimääräistä neliötä ei siellä ole, sanoo Lahtinen. Rakennuksen sisäosa otettiin tehokäyttöön rakentamalla sinne looshimaisia lasiseinäisiä työhuoneita. Niihin sijoitetaan työpisteitä, joissa päivänvalo ei ole ehdottoman tärkeää. Päivänvaloa saadaan rakennuksen sisäosaankin ulkoseinillä sijaitsevien työhuoneiden käytävälle antavien ikkunoiden kautta.

Sisustuksessa panostettiin viihtyvyyteen. Sisustuksen suunnitellut oululainen sisustusarkkitehti Leena Koponen halusi rakennukseen rauhallisen värimaailman. Harmaata piristetään väreillä. Kirkas vihreä toistuu niin käytävien ja aulan irtokalusteissa kuin seinäpinnoissa ja henkilökunnan kahvihuoneen kalusteissakin. Tammiset paneelit tuovat lämpöä aulaan, käytäville ja sosiaalitiloihin.

Taidehankintoihin budjetoitiin 120 000 euroa. Sampo Kaikkoselta, Kari Södöltä, Lauri Rankalta, Helena Kaikkoselta ja Moosa Myllykankaalta prosenttitaiteena ostetut työt kantavat teemaa Elämän kaari.

 

Lähes täysin mallinnettu

Suunnittelu alkoi alkuvuodesta 2009. Tietomallintamista käytettiin joka suunnittelualalla, ja tietomalli oli myös työmaan käytössä. Mallintamisen ulkopuolelle jäivät ainoastaan peruskorjausosat ja paikalla valettujen rakenteiden raudoitukset.

Lahtinen kertoo, että rakennus on suunniteltu alusta asti kolmiulotteiseksi tietomalliksi, joka yhdistettiin sähkö-, lvi- ja rakennesuunnitelmien kanssa. Mallissa oli helppo tehdä törmäystarkastelut ja yhteensovitukset rakenteiden, lvis-tekniikan ja esimerkiksi alakattojen osalta. Samalla saatiin asiakkaalle havainnollisia esittelykuvia. Rakennesuunnittelusta vastannut Finnmap Consulting Oy:n Oulun toimisto teki arkkitehti-, lvis- ja rakennemallien yhdistelyt sekä törmäystarkastelut ja toimitti työmaalle tietomallin tarkasteluun tarvittavat ohjelmat sekä opasti niiden käytössä.

Arkkitehtitoimisto HML toteuttaa kaikki suunnittelukohteensa kolmiulotteisina, jolloin saadaan asiakkaalle havainnolliset suunnitelmat 3D-näkymineen niin ulkoa kuin sisältäkin kalustetun mallihuoneen tarkkuudella.

Pääsuunnittelijan työtä helpotti Lahtisen mukaan suunnittelutiimin lvisa- ja rakennesuunnittelijoiden huippuosaaminen, jota hyödynnettiin muun muassa tietomallintamisen yhteydessä. Hyvin sujunut yhteistyö rakennuttajan ja käyttäjän edustajien kanssa mahdollisti monivaiheisen ja muuttuvan projektin suunnittelun tiukassa aikataulussa.

 

Pieniä ja suuria haasteita

Rakennesuunnittelun näkökulmasta sinänsä tavanomaisessa kohteessa oli vastaavan rakennesuunnittelijan Esko Knuutilan mukaan erityishaastetta, koska koko rakenne- ja elementtisuunnittelu elementtien valmistuspiirustuksia myöten tehtiin mallintamalla. Pelkän rakennusosamallin ja raudoitteineen ja valuosineen mallinnetun kokonaismallin tietomäärät poikkeavat valtavasti toisistaan. Kaikkineen suunnitteluprosessi sujui Knuutilan mukaan juohevasti ja eri suunnittelualojen yhteistyö mallintamisessa sujui hyvin, vaikka elementtisuunnittelun pysyminen aikataulussa olikin haastava tehtävä.

Pienemmän haasteen suunnitteluun toivat kellarin raskaat betonirakenteet ja päärakennuksen ja ammattikorkeakoulun rakennuksen erilaiset perustamistasot. Uudisrakennuksen perustukset ulottuvat vanhan osan perustuksien alapuolelle.

Rakennuksen kellarikerroksessa on kaksi S3-luokan väestönsuojaa. Ne toteutettiin paikalla valettuina, mutta muuten rakennus koostuu elementeistä. Rakennuksessa on teräsbetoninen pilari-palkkirunko ja ontelolaattavälipohjat. Keskipalkkilinjat on toteutettu deltapalkeilla, ulkoseinälinjoilla on jännitetyt leukapalkit. Runkoratkaisu mahdollistaa tilojen muuntojoustavuuden. Ulkoseinäelementit ovat tiililaattapintaisia sandwich-elementtejä, joissa on käytetty lämmöneristeenä 160 millimetriä polyuretaanieristettä.

 

Kulutus minimiin

Diplomi-insinööri Ari Savolainen lvia-suunnittelusta vastanneesta insinööritoimisto Taltekon Oy:stä kertoo kohteen olleen toimistolle varsin tyypillinen suunnittelukohde. Suuressa ja mielenkiintoisessa kohteessa sai soveltaa erilaisia ratkaisuja. Suunnittelun haasteena oli se, että mallintamisen käyttö tuli mukaan suunnittelun ollessa jo meneillään, mutta ongelmista selvittiin.

Tilaaja halusi kohteen energiankulutuksen minimiin. Kohteesta tehtiin olosuhdesimuloinnit, joiden tuloksien perusteella tehtiin muun muassa valaistus- ja jäähdytysratkaisuja. Simulointien perusteella päätettiin rakentaa esimerkiksi jäähdytyksen tarvetta vähentävät aurinkosuojat ja päädyttiin 13 ilmanvaihtokoneen hankintaan. Eri ilmanvaihtovyöhykkeiden ilmamäärät ja lämpötila saadaan säädettyä tarkemmin tilojen käytön mukaan. Energiaa säästyy esimerkiksi liiketunnistimien avulla syttyvällä ja sammuvalla valaistuksella.

Suunnittelun aikana tiiveyttä parannettiin kaupungin suosituksesta elementtien ja ikkunoiden kittausten osalta ja lisättiin yläpohjaan höyrynsuluksi bitumikermi. Energiatehokkuusluvuksi saatiin 122, joka Savolaisen mukaan on hyvä tulos suurelle ja monimuotoiselle koulurakennukselle, jossa vaihdetaan suuria ilmamääriä.

 

P1-puhtausluokassa

Rakennustyöt aloitettiin heinäkuussa 2010 laajennuksen maansiirtotöillä ja opiskelijaravintolan peruskorjauksella. Kohteen pääurakoitsija oli oululainen Rakennus Takaharju Oy. Takaharju on rakentanut pääasiassa asuntoja, mutta tekee myös julkiskohteita.

Toimitusjohtaja Seppo Takaharjun mukaan kohde oli yritykselle suuri: työmaavahvuudet vaihtelivat 50:stä 70 henkeen. Työmaan käytössä ollut tietomalli oli urakoitsijalle uutta. Kun mielikuvat mallin käyttämisen vaikeudesta hälvenivät, ei sen hyödyntämisessä ollut Takaharjun mielestä ongelmia. Mallin käyttäminen helpotti varsinkin lvi-, sähkö- ja av-asennuksien tekemistä, kun reitit pystyttiin katsomaan ennalta ja tulostamaan niistä tarvittaessa 3D-kuvat. Myös Rovamo ja Lahtinen ovat mallintamisen käyttöön tyytyväisiä. Suunnitelmien työmaa-aikainen tarkentaminen jäi Lahtisen mukaan pois, kun törmäystarkastelut tehtiin mallin perusteella.

Tilaaja halusi puhtaan rakennuksen ja rakentamisen aikana noudatettiin P1-puhtausluokan vaatimuksia. Työmaalle se tiesi viikoittaisia P1-tarkistuksia, jotka tehtiin rinnan oman TR-mittauksen kanssa. Takaharjun mielestä puhtausvaatimus oli paikallaan monestakin syystä. Työmaan toiminnan kannalta moni asia järkeistyi.

- Puhtaustavoitteet jäntevöittivät työmaan aikataulutusta, kun tiettyjä työvaiheita ei voinut tehdä kuin tiettyinä aikoina, sanoo Takaharju. Rovamo on lopputulokseen tyytyväinen. Opiskelijoiden ja henkilökunnan ei tarvitse sietää joka puolella vielä pitkään loppusiivouksen jälkeenkin leijailevaa pölyä.

Rakentamisen haasteita olivat ahdas tontti ja toimivan noin 3 500 opiskelijan oppilaitoksen yhteydessä työskenteleminen. Työmaa vaiheistettiin niin, että koulun ei tarvinnut hankkia vuokratiloja, ja esimerkiksi ravintola siirtyi remontin ajaksi väliaikaistiloihin liikuntasaliin. Tavaran tuonnit työmaalle oli mietittävä tarkasti, koska Kiviharjuntie on vilkasliikenteinen. Aikataulusta löysät otti heti alkuunsa pois tontin kolmella sivulla olevien valokaapeleiden siirtäminen.

Ravintolan vieressä sijainneen kirjaston tilat otettiin ravintolan käyttöön. Remontin ajaksi ravintola siirtyi väliaikaisiin tiloihin kampuksen suureen liikuntasaliin. Kampuksen pienemmästä liikuntasalista tehtiin kaksi 100 opiskelijan suurryhmätilaa.
 

Kuvagalleria

Osekk
Osekk
Osekk
Osekk
Osekk
Osekk