Kokkolan AW-Terminaali

Maallikosta tuntuu järjettömältä rakentaa pelkästään laivojen lastaamista ja purkamista varten jalkapallokentän kokoinen lähes 40 metriä korkea halli. Liikennepäällikkö Carita Rönnqvist merikapteenin kokemuksella perusteli hallin tarpeellisuutta ulkomaisiin kokemuksiin pohjautuen. ”Logistiikalta vaaditaan nykyisin täsmällisiä aikatauluja.  Linjaliikenteessä säistä riippuvuus on minimoitava. Pitää pystyä lastaamaan aikataulun mukaisesti myös kovalla tuulella ja sateessa. Tuuli tarttuu nosturissa oleviin taakoihin ja hidastaa ja jopa estää purkamisen ja lastaamisen. Irtotavara ja puuniput eivät saa kastua. Näin tapahtuu sateella ja lämpötilaeroista johtuvasta kondensoitumisesta. Molemmat voidaan estää katetussa ja ilmastoidussa tilassa”, kertoi Carita Rönnqvist.

Satamien kesken on kova kilpailu. Kokkolan satamalla on omat myyntitykit Saksassa, Benelux-maissa ja Englannissa. Kokkolan kaupunki on investoinut 13 metrin kulkusyvyyden sallimaan väylään ja satamaan kymmeniä miljoonia euroja. Satama työllistää ympäri vuoden noin 150 henkilöä. Sen merkitystä Kokkolalle satamajohtaja Torbjörn Witting havainnollistaa vertaamalla Uuttakaarlepyytä ja Kokkolaa. Molemmat perustettiin samoihin aikoihin. Uusikaarlepyy on logistisesti syrjässä. Se on säilynyt kauniina ja idyllisenä. Kokkolasta on kehittynyt merkittävä teollisuuskaupunki, jonka suurimmat yritykset ovat merirahtina tulevan raaka-aineen varassa. Samoin valmiit tuotteet lähtevät meritse asiakkaille. Sataman välilliset työllistävät vaikutukset ovat suuret.

Sataman kannattavuus ei ole kokonaan omissa käsissä. Erilaiset meriturvallisuusmääräykset, väylämaksut, yhteiskunnan tukitoimet kuljetuskustannuksiin ja elinkeinoelämän investointeihin heijastuvat merenkulun ja eri satamien keskinäiseen kilpailukykyyn. Kokkola pyrkii puolustamaan omia asemiaan käytettävissä olevin keinoin. Jo 80-luvulla kaupunki laati strategian sataman kehittämiseksi. Väylää on syvennetty kahteen otteeseen. Satamaa on laajennettu 30 hehtaarin suuruiseksi ja valmiiksi pengerrettynä on 25 hehtaarin suuruinen vara-alue.

AWT-terminaalit tulevat lisääntymään ja mahdollistamaan aikataulun mukaisen linjaliikenteen. Kun niiden tunnettavuus paranee, asiakkaat alkavat ohjata omia kuljetuksiaan tällaisille reiteille. Laivat ovat kalliita. Nykyaikaiset terminaalit parantavat niiden kuljetuskapasiteettia ja ahtaajien työolosuhteita.

Kokoneita suunnittelijoita

Uuden terminaalin rakennuttajana toimi Kokkolan kaupunki. Projektista vastannut Olavi Karvonen valitsi suunnittelijoiksi kokeneita yrityksiä. Rakennesuunnittelu jaettiin kolmeen osaan. Pohjatutkimuksista ja maarakentamisesta vastasi yksi toimisto, laiturirakenteista toinen ja itse hallista kolmas.

Uusi laituri toteutettiin täyttömaalle. Painumia pelättiin. Siksi pihat asvaltoitiin vasta seuraavana vuonna. Tiivistys oli onnistunut hyvin. Ongelmia ei ollut.

AWT-terminaalin kylkeen oli suunniteltu jo valmiiksi kolme varastohallia. Niistä ensimmäistä vaihetta toteutetaan parhaillaan.

Lumikuormissa käytetty lisävarmuutta

Itse hallin rakennesuunnittelun toteutti Aaro Kohonen Oy:n Pietarsaaren yksikkö. Owe Sjölundin mukaan kohde on selvästi helpompi kuin paperitehdas, jossa on paljon tärinästä aiheutuvia dynaamisia kuormia. AWT:n rakenteet ovat normaaleja, mutta jännemitat ovat poikkeuksellisen pitkiä. Pitkistä sivuista mantereen puoleinen on toteutettu jäykillä mastopilareilla ja merenpuoleiset perustuksen päältä nivelöidyt.