Kodin Terra Jyväskylä

Rakentamisen ja sisustamisen tavaratalo Kodin Terra oli Jyväskylän (silloisen Jyväskylän maalaiskunnan) Palokkaan valmistuessaan neljäs Kodin Terra Suomessa. Lokakuussa 2008 avattu myymälä edustaa uuden ajan modernia tavaratalo ajattelua, joka tuo yhteen puutarhan, kodin sisustamisen, remontoinnin ja rakentamisen trendit.

Palokan Kodin Terra suunniteltiin ja rakennettiin S-ryhmän liikeidean mukaisesti, mikä näkyy muun muassa värimaailmassa ja asiakasvirtojen ohjaamisessa myymälässä.

Suurmyymälä koostuu suuresta lämpimästä myymälätilasta, puolilämpimästä myyntitilasta, kylmästä myyntitilasta, joka toimii kesällä viherpihana, sekä noutopihasta.

‑ Rakennusteknisesti Kodin Terra oli selkeä, se oli design building -hanke. Siihen tuli sekä lämmintä myymälätilaa että kylmiä tiloja, rakennusurakoitsijana toimineen NCC Rakennus Oy:n yksikön johtaja Jari Kuosmanen sanoo.

Rakennusarkkitehti Martti Vähäniitty Arkkitehtuuritoimisto Martti Vähäniitty Oy:stä muistuttaa Kodin Terran olevan kooltaan mittava tavaratalo, jossa on paljon suurta avonaista tilaa ja vähän huoneyksikköjä.

Myymälän kantavat rakenteet ovat terästä. Julkisivussa valittiin ratkaisuksi pelti-villa-pelti-elementti.

Myymälän lattiassa on 400-milliset ontelolaatat ja niiden päällä pintavalu. Kylmätiloissa käytettiin kuitubetonilattioita.

‑ Runko- ja pintamateriaaleja on haettu elinkaariajattelun kautta, Keskimaa Osk:n kiinteistöjohtaja Matti Vihinen kuvaa.

‑ Sisällä myymälässä ei ole viimeisteltyjä pintoja, sillä ne jäävät tavaramassojen taakse, Vähäniitty huomioi.

Poikkeusta perinteiseen rautakauppamalliin haettiin valaistuksella, johon valittiin loisteputkien sijaan monimetallilamput.

Tontti heitti kovan haasteen

Puutarhan, rakentamisen ja sisustamisen tavaratalossa tavaraa on paljon. Pohjarakenteissa oli huomioitava varsin suuret pistekuormat, joita syntyy korkeista hyllyistä ja myymälässä liikkuvista raskaista ajoneuvoista.

‑ Neliökuormista ei tule kuitenkaan poikkeuksellisen suuria, sillä pistekuormat jakautuvat suuremmalle alueelle, rakennesuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Pekka Flyktman Finmacon Oy:stä muistuttaa.

Haasteen rakentamiseen heitti rakennuspaikan maapohja, sillä tontti sijaitsee löyhän turpeikon päällä. Lisäksi tonttia halkoi oja, jonka kautta vedet kulkivat läheiseen järveen.

‑ Oja korvattiin kahdella putkella, jota kului noin 400 metriä, Vihinen laskee.

Kuosmanen sanoo, että stabilointitöitä tehtiin tontilla yhteensä kahden hehtaarin alueella, kaikkiaan 70 000 kuutiometriä. Neljä kuukautta kestäneessä stabilointivaiheessa maata kaivettiin keskimäärin 3,5 metrin syvyydeltä. Tontti saatiin rakentamiskuntoon joulukuussa 2007.

‑ Paalutuksia tehtiin paljon. Oli myös huomioitava, että pohjavesi oli hyvin lähellä, Flyktman sanoo.

Hankkeen yksi piirre oli, että kaavaa tehtiin samaan aikaan rakentamisen suunnittelun kanssa. Kaavoittajalla oli käytössään rakennussuunnitelma, mikä helpotti keskinäistä kanssakäymistä.