Kirkonkymppi, Espoon seurakuntayhtymän virastotalo

Kirkonkympin arkkitehtuurin ominaisinta piirrettä ei tarvitse kauaa miettiä. Jyrkkä harjakatto vie ajatukset luontevasti samassa maisematilassa olevaan tuomiokirkkoon ja sitä kautta keskieurooppalaiseen rakentamisperinteeseen, niille teille, joita pitkin saapuivat maahamme niin kristinoppi kuin arkkitehtuurityylitkin.

Seurakuntalaisten keskuudessa esiintyy ainakin kahta mieltä siitä, muistuttaako virasto jo liikaakin kirkkoa. Arkkitehti Ilmari Lahdelma perustelee rakennuksen hahmoa paikan vaatimuksilla. Seurakunnat halusivat virastojen sijaitsevan lähellä kirkkoa. Toisaalta jokilaakso, jonka kehittämiseksi vastikään järjestettiin maisema-arkkitehtuurikilpailukin, oli ympäristöä arvostavien silmäterä, johon ei mieluiten saisi rakentaa mitään.

– Pienipiirteinen ratkaisu, jossa tilat jakautuvat kahteen rakennusmassaan, oli tällä paikalla tarpeen. Harjakatto korostaa rakennusten kappalemaisuutta, toki se samalla tuo viitteitä kirkon suuntaan.

– Tällaista rakennusta emme ole aiemmin suunnitelleet, emmekä välttämättä tee hetikään seuraavaa, mutta tässä ratkaisu oli luonteva, sanoo Lahdelma.

Lähestymistapa tuo mieleen takavuosien Oulun koulun arkkitehtuurin: paikallisen perinteen yhdistämisestä oman ajan arkkitehtuuriinhan siinäkin oli kysymys.

– Pyrin välttämään tiettyyn oppisuuntaan sitoutumista, mutta paikan ja tilanteen huomioiminen ovat toki olleet tässä tärkeitä. Perinteinen muoto on toteutettu modernin arkkitehtuurin keinoin, esimerkiksi korostamalla rakennusten kappalemaisuutta tiilenpunaisilla metalliritilöillä, joilla on toisaalta myös merkitystä aurinkosuojina, Lahdelma kuvailee.

Piispa ja kaksi seurakuntaa

 Taloon ovat muuttaneet Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon ruotsinkielinen seurakunta sekä Espoon hiippakunnan tuomiokapituli. Seurakunnat toimivat aiemmin samoissa ahtaissa tiloissa Espoon keskuksessa. Seurakuntien toiminnot ovat erillisiä, joten jako kahteen rakennukseen on sen puolesta luonteva. Toisaalta seurakunnat olivat aiemmin toimineet ongelmitta limittäin samassa toimistossa.

– Tilaratkaisuun tavallaan mentiin liukumalla, paikan ja kokonaisratkaisun ehdoilla, sanoo Espoon seurakuntayhtymän kiinteistötoimen johtaja Juhani Kulo.

– Sinällään meillä ei ollut mitään työstä nousevaa syytä erottaa toimintoja toisistaan.

Rakennuksen suunnittelu alkoi ennen kirkolliskokousta, joka perusti piispanistuimen Espooseen.

– Seurakuntayhtymä oli luvannut tuomiokapitulille työtilat ja vaikuttaa siihen, että piispalle löydetään arvoisensa asunto. Näin jälkiviisaasti voisi ajatella, että tähän kokonaisuuteen olisi piispantalokin sopinut, mutta suunnitteluvaiheessa asia ei vielä ollut ajankohtainen.

Piispantalot ovat perinteisesti olleet ympäristössään näyttäviä arvorakennuksia, eikä nykyinen Espoon piispan residenssi täytä kaikkia kirkkohallituksen tavoitteita. Juhani Kulo ei kiellä, etteikö piispantalo komeasti täydentäisi kirkon ympäristöä, mutta arvelee lisärakentamisen herättävän myös vastustusta.

– Asia ei ole millään tavoin seurakunnan ohjelmassa, ja kirkkohallituksellehan asia toki kuuluukin.

Maisemakonttori ei sovi seurakunnalle

 Tuomiokapitulin tilat sijaitsevat talon kadunpuoleisessa osassa, sen kolmannessa kerroksessa. Toisessa talossa samassa kerroksessa ovat talon yhteiset kokoontumistilat. Suurin kokoushuone riittää 50 hengelle, lisänä on pari pienempää kokoustilaa. Juhani Kulo kehuu hyvää keittiötä.

– Leikkisästi voisi sanoa, että seurakunnalliset toiminnat käyvät kahvin voimalla, ja täällä se puoli toimii hyvin.