Espoon keskukseen valmistui yhtenäinen peruskoulu arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Verstas Arkkitehdit sai suunnitellakseen koulurakennuksen, jossa Espoonjokilaakson maisemalla on olennainen osa sisätilojen tunnelmassa.
Ainutlaatuinen suomalainen arkkitehtuurikilpailukäytäntö on tärkeä työkalu, jota hyödynnetään aktiivisesti myös yhtenäisen peruskoulun konseptin kehittämisessä. Koulujen ja päiväkotien suunnittelutehtävät ovatkin arvostettuja toimeksiantoja.
Kirkkojärven uusi koulu vahvistaa Espoon keskusta nopeasti kehittyvänä koulutuksen keskittymänä. Koulun kahden ja puolen hehtaarin suuruinen tontti toimii yhdistävänä linkkinä 3 000 asukkaan Kirkkojärven asuinalueen ja tulevan Kirkkojärven puiston välillä.
Juuri valmistunut yhtenäinen peruskoulu tulee sisältämään luokat 1 9, esiopetusta, erityisopetusta ja lisäopetusta. Oppilaat tulevat olemaan siis iältään 6 16-vuotiaita. Tänä syksynä koulussa aloitti noin 260 peruskoululaista, ja lopullinen oppilasmäärä tulee olemaan noin 770 oppilasta.
Arkkitehtuurikilpailujen ehdotukset ovat aina luonnoksia: ne ovat suuntaa-antavia ja idealistisiakin, toteaa Juha Hovinen.
- Ehdotusten perusteella jury hahmottaa idean realistiset kehittämismahdollisuudet perusratkaisua muuttamatta. Kirkkojärven koulun voittajaehdotuksen kohdalla kehitettiin muun muassa mitoitusta ja tehokkuutta. Voittanut ehdotus sai erityiskiitosta rakennuspaikan mahdollisuuksien näkemisestä ja taitavasta hyödyntämisestä.
Verstas Arkkitehtien kilpailuehdotuksen nimi, ”Veljet” kuvaa hyvin valmistunutta rakennusta. Yläkoulun ja yhteistilat sisältävän kaarevan rakennusmassan voi nähdä isoveljenä, ja alakoulun tilat pienempänä veljeksistä. Kummallakin massalla on omat funktionsa ja tarpeensa.
Arkkitehtien mukaan suunnittelun lähtökohtana on ollut rakennuksen jäsentely pienemmiksi osiksi, oppilaiden kannustaminen ulkoiluun ja miellyttävä oppimisympäristö. Laadukkaalla suunnittelulla haluttiin myös viestiä kasvatuksen, oppimisen, harrastamisen sekä kaikkien kouluyhteisöjen jäsenten arvostuksesta.
Kirkkojärven koulun kustannukset olivat oppilaspaikkaa kohden samat kuin yhden parkkiruudun aikaansaaminen paikoitusluolaan, toteaa rakennuttaja-arkkitehti Juha Hovinen.
Jokainen rakennushanke ja rakennuspaikka ovat ainutkertaisia. Rakennuttajan tehtävänä on toteuttaa kaupungin investointiohjelmaa, organisoida ja koordinoida siinä kulloinkin tarvittavien tahojen ja ihmisten työtä. Haasteena on olla aina oikeaan aikaan oikeissa paikoissa oikealla asialla, Hovinen kiteyttää.
Kirkkojärven koulun arkkitehtisuunnittelusta vastasivat Verstas Arkkitehdit Oy:n arkkitehdit Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen. Projektiarkkitehtina toimi Jari Saajo.
Kirkkojärven yhtenäiskoulun muodostaa kaksi vastakkain olevaa kaarevaa rakennusmassaa, joita pääsisäänkäynti yhdistää. Rinneratkaisu pienentää rakennuksen vaikutelmaa, ja avaa näkymiä ympäröivään puistomaisemaan. Kokonaisuus muistuttaa pientä, eläväistä kaupunkia.
Arkkitehtien ideana koulun suunnittelussa oli massojen järjestely niin, että käytävät jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja etäisyydet lyhyiksi. Oppilaat saapuvat suoraan kotialueelleen kummankin kaarevan massan päädyistä, jolloin koulu jäsentyy pienemmiksi kokonaisuuksiksi.
Kaarevat rakennusmassat rajaavat suojaisia piha-alueita. Seinustalla on kesämökkimäinen terassi leikkejä ja seurustelua varten, ja kaikilla sivuilla huoltopihaa lukuun ottamatta erilaiset piharakenteet kannustavat oppilaita liikkumiseen.
Isomman kaaren kainaloon jäävä huoltopiha on myös toteutettu selkeäksi ja tyylikkääksi kokonaisuudeksi. Huoltopiha ja sen liikenne toimivat risteämättä lainkaan oppilasliikenteen kanssa.
Koulun tiilinen julkisivu liittää sen mainiosti ympäröivään rakennuskantaan, eheyttää alueen yleisnäkymää, sekä antaa vaikutelman laadusta ja käsityön arvostamisesta. Osa julkisivun paikalla valetuista betonipinnoista jätettiin näkyviin erikoiskäsitellyksi betonipinnaksi.
Rakennuksen ulkokatto on vino, jolloin katolle sijoitettu IV-konehuone jää vähälle huomiolle. Ilma jaetaan ullakolla ja aulan sisäkattoon on piilotettu suurimmat putkistot. Jäteilman seinäpuhalluksen osalta tehtiin yhteistyötä VTT:n kanssa, jotta kattomaisema saatiin varjeltua.
Koulun tilat luovat edellytykset henkilökunnan ja oppilaiden keskeiselle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Koulutoiminnan lisäksi suunnittelussa varauduttiin koululaisten iltapäivätoimintaan, sekä alueen asukkaiden kokoontumis- ja harrastustilaisuuksiin. Myös nuorisotoimi käyttää koulun tiloja, samoin erilaiset harrastusryhmät, kerhot, kurssi- ja palveluryhmät.
Luokkatilat avautuvat pääsääntöisesti rauhallisiin, luonnonläheisiin suuntiin oppilaiden keskittymisen turvaamiseksi. Yläkoulun ikkunat suuntaavat kohti iltapäivän aurinkoa, joka kutsuu ulkoilemaan pienempien koululaisten päästyä jo kotiin.
Tammiviilu, ruukintiili ja puhdasvalubetoni materiaaleina leimaavat koulun sisätiloja. Pääsisäänkäynnin kohdalla rakennuksessa on käytetty molemmin puolin lasiseinää.
Kaareutuva parvikäytävä kolmannessa kerroksessa alkaa sisäänkäynnin yläpuolelta. Kolmas kerros sisältää oppilashuollon lisäksi opetustiloja, joita ensimmäisenä toimintavuonna käyttää Omnia omien tilojensa valmistumista odotellessa.
Kolmannessa kerroksessa on myös pieni kasvihuone, joka työntyy ulokkeena valopihaan. Seinien alaosat on verhoiltu puulla muilla sivuilla paitsi parvekkeen vastaisella seinällä. Alemmassa, eli sisääntulokerroksessa on samalla kohdalla oppilaskunnan tila.
Sisääntulokerroksessa on vastakkaiseen suuntaan kaareutuva lasiseinäinen kirjasto sekä atk-luokka. Alimmassa kerroksessa on liikuntasali, näyttämö, kuvaamataidon luokka, teknisen työn tilat ja kotitalousluokat.
Keskeisesti sijoittuva näyttämö voidaan sulkea pois käytöstä siirtoseinien avulla. Liikuntasali, sen viereinen aula, sekä aulaan johtava porras ja ylempien kerroksien parvikäytävät toimivat tarvittaessa laajana katsomona.
Taito- ja taideaineiden luokat on haluttu sijoittaa lähekkäin, sillä ne ovat myös iltakäytössä. Kuvaamataidon luokasta on näköyhteys pihalle, sekä kolme kattoikkunaa antamassa työskentelylle tärkeää luonnonvaloa.
Koulutontin suunnitteluun panostettiin paljon. Koulun julkisivuilla ja piha-alueilla on aivan olennainen vaikutus lähiympäristön tunnelmaan. Eteläisen pääsisäänkäynnin edusta on viihtyisä kortteliaukio.
Pohjoisen saapumisreitin kulkujärjestelyjä pohdittiin rinnan Espoonjokilaakson puistosuunnittelun kanssa kaupungin Teknisen keskuksen ja Tilakeskuksen yhteistyönä. Koulutonttia supistettiin jättämällä Espoonjoen tuntumassa ollut osa kilpailualueesta kaupungin puistorakentajien vastuulle.
Asemakaavamuutoksella mahdollistettiin paitsi koulun rakentaminen myös kaupungin rakennuttaja-arkkitehdin ehdottama uusi katu, Kaivomestarinniitty, joka palvelee koulun yläasteen, kuntalaiskäytön ja koulun huoltoliikenteen liikennetarpeita. Näin liikenne saatiin jaettua kahteen osaan.
Uusi katuyhteys palvelee myös Kirkkojärven puistoon saapumista, ja mahdollisti alueen asukaspysäköinnin uudelleen järjestämisen. Koulun ala-aste käyttää tontille jo aiemmin johtanutta Kotikyläntietä.
Paikalliset ja seudulliset kevyen liikenteen väylät sivuavat koulutonttia, ja johtavat myös paikoitellen koulutontin läpi. Liikuntakenttä, ulkoauditorio, leikkivälineet ja opetuspihan suomalaiset puut ja kivilajit ovat kuntalaisten helposti saavutettavissa.
Koulut ja päiväkodit ovat Espoon hajanaisessa kaupunkirakenteessa yhteisöllisyyden sydämiä ja monitoimitaloja. Koulujen fyysinen ympäristö muodostaa puitteet myös lasten ekologiselle kasvatukselle ja toimivat esimerkkeinä rakennetusta ympäristöstä.
Koulurakennusten suunnittelussa avainsanoja ovat toimivuus, viihtyisyys, tilankäytön tehokkuus ja joustava käyttö. Kokonaisvaltaisessa ekologisessa suunnittelussa otetaan huomioon energiatalouteen myönteisesti vaikuttavat tekijät, kuten ikkunoiden oikean suuntaaminen ja ylikuumenemisen estämisen.
Espoon Tilakeskuksen tiimi täydentyi vuosi sitten energiainsinöörin vakanssilla. Parhaillaan pohditaan ympäristöluokitusten käyttöönottoa, hiilijalanjälkien laskemista, ja meneillään on kokeiluhankkeita, joissa sovelletaan edistyksellisesti kestävän rakentamisen periaatteita.
Koulut suunnitellaan kompakteiksi, runkojärjestelmät muuntojoustavaksi, vaipat hyvin lämpöä eristäviksi ja tiiviiksi, ilmanvaihto energiatehokkaaksi, ja kiinteistöt ylläpidettäviksi ja huollettaviksi.
Koulut liitetään yleensä kaukolämpöön, joka tuotetaan sähköntuotannon ylijäämänä. Kirkkojärven koulussa hyödynnetään lisäksi geo- ja aurinkoenergiaa.
Kirkkojärven uuteen kouluun ei ole rakennettu omia väestönsuojia, vaan koulu tulee käyttämään alueellista yhteisväestönsuojaa.
Arkkitehtien ja rakennesuunnittelijan sujuvan yhteistyön voi todeta valmiin rakennuksen kekseliäistä rakenneratkaisuista.
Rakennuspaikan maapohjan pehmeyden vuoksi koulurakennus perustettiin teräsbetonipaaluille painumisen estämiseksi. Paalujen pituudet vaihtelivat suuresti. Rakennuksen yksi nurkka oli pieneltä osin kalliolla, ja vastakkaisen nurkan paalujen pituus oli lähes 30 metriä.
Ulkoalueilla rakennuksen vieressä on lisäksi teräsbetonipaalujen varaan valettuja paalulaattoja, joiden varaan pihan täytöt tehtiin. Muu osa pihasta perustettiin kalkkistabiloinnin varaan.
Rakennuksen halkaisija on noin 100 metriä, ja rakennuksessa on runsaasti yksityiskohtia, kuten kaarevia pintoja ja viuhkamaisesti eri suuntiin linjattuja seiniä, joten kohteessa riitti mietittävää.
Koulun runkona ovat teräsbetonitäytteiset teräsliittopilarit ja palosuojatut WQ-teräspalkit. Välipohjat ovat pääasiassa ontelolaattoja, ja kantavat ja jäykistävät seinät paikalla valettua teräsbetonia.
Pisimmillään vahvistettujen WQ-palkkien jänneväli on liikuntasalin katossa 17 metriä. Kolmen kerroksen korkuisen paikalla valetun ulkoseinän jänneväli on samassa tilassa noin 25 metriä. Vesikaton kantavana rakenteena käytettiin palosuojattua muotopeltiä ja teräspalkkeja.
Rakennus on jäykistetty paikalla valetuilla porras- ja hissikuiluilla sekä erillisillä levyseinillä.
Alapohjat ovat kantavia paikalla valettuja teräsbetonilaattoja. Koska koulu sijaitsee lähellä Espoonjokea, tulvimiseen oli varauduttava. Tulvakorkeuden alapuolelle jäivät osa viemäreistä ja hissikuilujen alaosat. Viemärivetoja varten tehtiin vesitiiviit kanaalit. Kanaalien ja hissikuilujen alaosien vesitiiveys saatiin aikaan betoniin sekoitetulla lisäaineella, jolloin erillisiä vesieristyksiä ei tarvittu.
Julkisivuissa ikkunoiden päällä olevat muuraukset kannatettiin teräsbetonisista sisäkuorista. Erityisiä vaatimuksia asetettiin myös julkisivumuurauksen vesitiiveydelle. Julkisivujen sisäkuorien muut kuin jäykistävät seinät on tehty teräsbetonielementeistä.
- Sisätila haluttiin pitää mahdollisimman vapaina pilareista, ja aulan kaareva osuus on ripustettu rakenne. Käyttämällä 3D-suunnitteluohjelmaa saatiin eri rakenteet liittymään toisiinsa virheettömästi, toteaa projektipäällikkö Raimo Salminen Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy:stä.
Kirkkojärven uuden koulurakennuksen tieltä purettiin vanha koulu sekä kolme siirtokelpoista koulurakennusta vuonna 2007. Seuraavana vuonna suoritettiin tontin stabilointiurakka.
Työpäällikkö Jari Kruusi rakennusurakoinnista vastanneesta Peab Seicon Oy:stä pohtii rakennuspaikan vaikutusta työmaan haastavuuteen.
- Rakennuspaikka on 300 vuotta sitten kuivunutta järven pohjaa, ja Espoonjoen kuivatettua tulvajärveä. Alueen pohjavesi on ajoittain paineellista. Paalutus oli välttämätöntä ja haastavaa, mutta siihen oltiin varauduttu. Samoin rakennuksen sekarunko oli muodoltaan vaativa.
- Tontti oli avara, joten logistiikka oli sujuvaa. Ja aina kun asuinalueelle rakennetaan, tulee huomioida ympäristön asukkaat, muistuttaa Kruusi.
Suomalainen kouluarkkitehtuuri on syystä noussut maailmalla designmedian huomion kohteeksi. Kirkkojärven koulu onkin yksi niistä kouluista, jotka edustavat uutta suomalaista koulurakentamista Venetsian arkkitehtuuri biennaalissa 29.8.–21.11.2010.