Artikkelit

Kiinteistö Oy Kokkolan Port Tower

Ylväs portti Kokkolan teollisuusalueelle

Kokkolan satamaa lähestyvän katse kiinnittyy jo kaukaa tummaan, korkealle taivaaseen tähyävään torniin. Se on tarkoituskin, sillä elokuussa 2011 käyttöön otettu Kokkolan Port Tower kokoaa ja ohjaa liikenteen Kokkolan suurteollisuusalueelle. 

Kokkolan Port Tower saa toistaiseksi hallita Kokkolan satamaan johtavaa maisemaa yksin, mutta rakennuksen ympärillä on 300 hehtaaria tilaa laajentua. Rakennuttajan, Kiinteistö Oy Kokkolan Port Towerin, tavoitteena on rakennuttaa lisää vuokrattavia toimistotiloja seudun yrittäjille.

Laajentumistarpeet otettiin huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tarjouskilpailun perusteella hankkeen arkkitehdiksi valittu Antti Luutonen kertoo, että Port Toweria lähdettiin alusta asti suunnittelemaan kahden rakennusvaiheen projektina.

- Merkittävä osa alkuvaiheen suunnittelusta käytettiin alueen suunnitteluun: siihen, miten järjestetään teollisuusalueelle ajavan raskaan liikenteen kulkureitit ja miten itse rakennus sijoitetaan tontille, Luutonen kertoo.

 

Kokoansa näyttävämpi

Port Tower näyttää todellisia neliöitään suuremmalta. Tilaaja halusi näyttävän rakennuksen, jonka neliöt ovat tehokkaasti käytössä.

Arkkitehti on tavoittanut maamerkille tarpeellisen ja pohjalaiseen tyyliin sopivan mahtavuuden yhdistämällä vaakasuuntaiseen toimistotilaosaan korkeuksiin nousevan tornin. Torni kohoaa 36 metrin korkeuteen.

Ikkunoiden nauhamainen sijoittelu korostaa maamerkkiä entisestään hämärtämällä julkisivujen mittakaavaa. Torniosassa ikkunat ovat pystysuunnassa päällekkäin, ja toimistotilaosassa vaakasuuntaisesti vierekkäin.

 

Julkisivu on sinkkiä

Oman persoonallisen ja näyttävän leimansa Kokkolan Port Towerille antaa julkisivun materiaali. Se on esipatinoitua sinkkiä. Materiaali on peräisin naapurin, Boliden Kokkola Oy:n tehtaalta.

- Koska meillä on alueellamme Euroopan toiseksi suurin ja maailman viidenneksi suurin sinkkitehdas, halusimme käyttää heidän tuotteitaan rakennuksessa, rakennuttajaa edustava toimitusjohtaja Jari Heino Kokkolan Teollisuuskylästä sanoo.

Heino on itsekin nykyään talon käyttäjä, sillä Kokkolan Teollisuuskylän toimisto on Port Towerin kolmannessa kerroksessa.

Port Towerissa on kaikkiaan noin 25 tonnia noin 4 000 m² sinkkiä. Italiassa tummanharmaaksi patinoitu sinkki työstettiin seinälevyelementeiksi Ruukin Vimpelin tehtaalla. Julkisivussa käytettiin aaltomaista designprofiilia Tokyo S18.

Rheinzink-nimellä myytävää sinkkilevyä käytettiin myös ikkuna- ja ovilistoissa. Pääosin hienosinkkiä oleva Rheinzink sisältää hieman myös titaania ja kuparia.

Veikko Anttila Ruukista kertoo, että materiaali on erittäin kestävää. Sen elinkaari on huonoissakin olosuhteissa 80 100 vuotta eikä sitä tarvitse huoltaa tai puhdistaa. Varastoinnin ja kuljetusten aikana on pidettävä huoli, ettei materiaali pääse kastumaan, koska vesi voi aiheuttaa pintaan rumentavia, mutta muuten harmittomia läikkiä.

- Materiaalia voi käyttää julkisivuissa yksistään tai osana teräsjulkisivua, Anttila sanoo.

 

Väriä betonin kontrastiksi

Port Towerin erityispiirteisiin kuuluvat puhdasvalubetoniseinät. Arkkitehti Antti Luutonen on käyttänyt puhdasvalubetoniseiniä muutamissa aikaisemmissa töissään, ja elementti sopi hänestä hyvin myös Kokkolaan.

- Pidän puhdasbetonivalun siististä, mutta silti hyvin elävästä pinnasta, jossa saa olla pikkuvirheitäkin, Luutonen perustelee.

Harmaa betonipinta on näyttävästi esillä kautta koko rakennuksen. Betonin karheuden ja harmauden rinnalle arkkitehti ja sisustuksesta vastannut Teemu Järvi suunnittelutoimisto Järvi & Ruohosta ovat tuoneet kirkkaita värejä. Torniosan seinissä vallitsee harmaa väritys, mutta kun laskeudutaan alemmas, alkaa harmaan rinnalla näkyä lilaa, vihreää, keltaista.

Värileikki jatkuu kalusteissa. Torniosan kokoushuoneissa voi istahtaa tuolille, jonka istuinosa on turvallisen beige tai musta tai sitten yllättävästi oranssi tai lila. Neljännen kerroksen pukuhuoneiden tai alakerran postitushuoneiden kaappien ovet eivät olekaan tavanomaisen harmaita, vaan iloiset väriläiskät tuovat eloa ja vaihtelua kaappirivistöihin. Järven mukaan väreillä voi lisätä tilojen viihtyisyyttä suhteellisen helposti silloinkin, kun budjetti on tiukka.

- Suomessa on rakennettu aika paljon harmaata, jota korostetaan yhdellä kontrastivärillä. Me halusimme tehdä jotakin rohkeampaa ja ottaa mukaan enemmän värejä, Teemu Järvi kertoo.

Järvi on suunnitellut sisustusta tiiviissä yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Myös vuoden 2011 tekstiilitaiteilijaksi valittu Heli Tuori-Luutonen on osallistunut hankkeeseen etenkin värisuunnittelussa.

Iloa ja kepeyttä tavoitelleet suunnittelijat asettelivat värit tahallaan sikin sokin ja käyttivät useita värejä rinnakkain. Värikkäintä on alakerran aulassa, hillityintä ja hienostuneinta kahdeksannen kerroksen Visit Centerissä, jossa on käytetty betonin ohella paljon puuta. Sinisiä ja siniharmaita sävyjä raikastetaan valkoisella.

 

Visit Center tornin huipulla

Tornin kahdeksas kerros on Port Towerin edustustila. Visit Centerin kokoustilan lattiasta kattoon ulottuvista ikkunoista avautuu näköala teollisuusalueelle.

- Suunnitelmissa on, että vieraat pääsisivät tulevaisuudessa virtuaaliselle tehdaskierrokselle Visit Centeristä käsin, Kokkolan Port Towerin käyttäjätahoa edustavan KIP Servicen toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola sanoo.

KIP Service tuottaa muun muassa vartiointi- ja turvallisuus-, kunnossapito- ja isännöintipalveluja Kokkolan suurteollisuusalueella toimiville teollisuusyrityksille.

Visit Centerissä voi pitää kokouksia ja edustustilaisuuksia. Liukuovet erottavat saunaosaston kokoustilasta omaksi tilakseen. Suureen saunaan mahtuu kerralla vähintään tusinan verran löylyttelijöitä.

Port Toweriin aiottiin rakentaa aluksi kaksi erillistä saunaa. Airiola on tyytyväinen, kun lopulta päädyttiin yhteen suureen. Visit Centeriä on vuokrattu ahkerasti erilaisiin tilaisuuksiin.

- Kokkolassa oli selvästi tilausta yhdelle suuremmalle saunalle.

Saunan ja pesuhuoneen materiaalit ja värit ovat maanläheisiä: lauteet ovat perinteistä tervaleppää, lattioissa ja seinissä on hiekankeltainen laatoitus.

 

Rakentajat tekivät käsityötä

Puhdasbetonivalumenetelmä oli talon pääurakoinnista vastanneelle Lemminkäinen Talo Oy:lle uusi tuttavuus. Menetelmää ei ole käytetty Keski-Pohjanmaalla kovin yleisesti.

Rakentajat kävivätkin tutustumassa puhdasvaluseinien valmistukseen Helsingissä, ja heille järjestettiin aiheesta myös seminaari. Lemminkäinen Talo Oy:n Bengt Häggman on tyytyväinen työntekijöiden suoritukseen. Hänestä jälki kestää hyvin vertailun etelän kohteiden kanssa.

Kokkolan Port Tower oli Häggmanin mukaan erittäin vaativa rakennuskohde. Talossa on paljon arkkitehtonisia ratkaisuja, joiden toteuttaminen vaati tekijöiltä luovuutta ja käsityötä.

- Talossa ei ole yhtään standardituotteita, vaan kaikki ovat erikoisratkaisuja, Häggman sanoo.

Esimerkiksi betonivalumuotit piti tehdä järjestelmämuoteista ja paikalla tehdystä kappaletavarasta, koska valmiit lämpöeristetyt muotit olivat liian matalia 3,60 metriä korkeiden seinien toteuttamiseen. Muotteja lämmitettiin sähkövastuksilla. Työmaavalvonnasta Port Towerissa vastasi ISS Proko Oy.

 

Massalla tukevuutta

Korkea ja kapea torni asetti erityisvaatimuksia myös rakennesuunnittelulle. Kivisen ja lohkareisen löysän hiekkamaaperän takia Kokkolan Port Tower rakennettiin teräspaalujen varaan.

Talon pystyssä pysyminen varmistettiin suurella massalla: koko torniosan alle valettiin yhtenäinen, 60 cm paksu teräsbetonilaatta. Paikalla valetut ulkoseinät ja jäykistävä porrashuone hissikuilupaketti ja alakerran väestönsuojat toimivat torniosan runkona.

Rakennuksen jäykistyksen teki rakennesuunnittelusta vastanneen Kalle Hautajärven mukaan haasteelliseksi se, että torniosan ikkunat ulottuivat lattiasta kattoon eli ne katkaisivat seinät pienempiin osiin. Jäykistävät seinät jouduttiin ankkuroimaan perustuksiin saakka, jotta seiniin kohdistuvalle nosteelle saatiin riittävä vastapaino. Ikkunanauhat ovat pystysuunnassa yhtenäiset maasta räystäälle asti, vain välipohjien kohdilla käytettiin teräspalkkeja.

 

Töitä tehtiin ennätyspakkasissa

Urakkaa monimutkaisti ennätyksellisen kylmä talvi. Kireät pakkaset ja tuuliset päivät venyttivät rakennusaikatauluja. Bengt Häggman muistelee työt keskeyttäneitä tuulipäiviä kertyneen kuukauden verran.

- Työturvallisuus on ykkösasia, joten tuulipäivinä ei tehdä 36 metrin korkeuteen kohoavassa rakennuksessa mitään, Häggman sanoo.

Koska ammattilaiset osaavat varautua talven aiheuttamiin hidastuksiin, projekti saatiin valmiiksi aikataulun mukaisesti. Valmista tuli kesäkuuhun mennessä, ja ensimmäiset käyttäjät muuttivat rakennukseen elokuun puolivälissä.
 

Kuvagalleria

Port Tower
Port Tower
Port Tower
Port Tower
Port Tower
Port Tower
Port Tower
Port Tower