Volvo-auton toimitalo nousi sotavuosien Helsinkiin viestittämään uuden ajan alkua. Vuosikymmenten kuluessa arkinen käyttörakennus sai museaalista arvoa, kun useimpia vastaavia autotaloja kohtasi purku. Sturenkadun talo kuitenkin säilyi, ja sen voimakaspiirteiselle arkkitehtuurille osoittautui olevan toimitilamarkkinoilla kysyntää. Rakentajat, suunnittelijat ja käyttäjät arvostavat sitä, että talolla on tarina.
Juha Kurkinen katselee ympärilleen tyytyväisenä. Koulutus- ja konsultointipalveluja tarjoavan Rastor Oy:n toimitusjohtaja muuttaa työpöytänsä entiseen Volvo-auton toimitaloon kesäkuussa. Noin 8400 hyötyneliön rakennuksesta yli puolet on jo käytössä. Toisessa päädyssä majailee päävuokralainen Unilever, välissä on postin tiloja.
Vanhaan automyymälätilaan tulee ravintola, mikä ilahduttaa Kurkista.
– Koulutukseen osallistuville mahdollisuus ruokailla samassa rakennuksessa on osoittautunut tärkeäksi.
Rastorin edeltäjä Teollisuuden työteholiitto perustettiin vuonna 1942, samana vuonna kuin Volvo-auton toimitalo valmistui.
– Ei tämä ollut peruste muuttoon, mutta hauska yhteensattuma. Toki se, että talolla on oma tarinansa, joka vielä ajallisesti liittyy meihin, auttaa meitä osaltaan kehittämään brändiämme ja imagoamme.
– Tänne on erinomaiset liikenneyhteydet kaikilla kulkuvälineillä, ja kaupunginosan vahva kehitys tulevaisuudessa on erinomainen asia jo asiakashankinnankin kannalta, Kurkinen sanoo.
– Meillä on paitsi yksiköitä muilla paikkakunnilla myös laaja yhteistyöverkosto ja lähetämme paljon aineistoa, siksi posti seinän takana on täydellinen naapuri.
Volvo-auton toimitalon säilyttäminen ja peruskorjaus uuteen käyttöön ei suinkaan ollut kirkossa kuulutettu. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2001 asemakaavan, joka olisi mahdollistanut autotalon purkamisen. Tuossa vaiheessa kiinteistö oli ollut jo parin vuosikymmenen ajan Kone Oy:n Uudenmaan aluekonttorina.
Tontille kaavoitettu rakennusoikeus (23130 k-m2) oli niin paljon olemassa olevaa (9 045 k-m2) suurempi, ettei sen hyödyntäminen olisi mahdollista vanhaa purkamatta.
Museovirasto valitti päätöksestä, koska sen mukaan rakennuksella on paitsi arkkitehtonista ja kaupunkikuvallista arvoa, myös alueen rakentumiseen liittyvää huomattavaa historiallista merkitystä. Museoviraston mukaan rakennus on korkeatasoinen ja harvinaislaatuinen esimerkki suomalaisesta autoistumisen luomasta arkkitehtuurista 1930-luvulla. Sellaisia on koko maassa enää muutamia jäljellä. Rakennus oli valmistuessaan innovatiivinen rakennustekniikaltaan ja käyttötarkoitukseltaan, se on kestänyt hyvin aikaa ja on käyttökelpoinen sekä helposti muunneltavissa eri tarkoituksiin, totesi Museovirasto.
Helsingin hallinto-oikeus kumosikin kaupungin asemakaavapäätöksen vuonna 2002. Päätöksen vahvisti lopullisesti korkein hallinto-oikeus kahta vuotta myöhemmin.
Autotalon tulevaa käyttöä pohdiskeleva sanomalehtiuutinen osui aamukahvia hörppivän sisustusarkkitehti Jari Inkisen silmiin. Inkinen oli jo jonkin aikaa etsinyt monikansallisen kulutustavarajätti Unileverin Suomen yksikölle sopivaa toimitilaa.
– Unilever oli ottanut meihin yhteyttä ja pyytänyt miettimään heille sopivaa toimitilaratkaisua sekä löytämään sille paikka, kertoo Jari Inkinen.
– Luin lehdestä, että Volvo-auton pääkonttorirakennukselle etsittiin uutta käyttöä. Otin välittömästi yhteyttä kiinteistön omistajaan, joka oli pitänyt korkeaa korjaamohallia toimistoksi soveltumattomana. Tämä houkutteli tutkimaan asiaa, ja kävikin ilmi, että tila soveltuisi erinomaisesti Unileverin käyttöön.
– Alusta lähtien keskeistä oli löytää läheltä Helsingin keskustaa ympäristö, jossa 130 henkeä voi kokea olevansa “kuin yhtä perhettä”. Uudisrakennuksista tällaista ei ollut saatavissa.
Kun kiinteistö sai uudet omistajat, lähti toteutus ripeästi liikkeelle, Inkinen kertoo. YIT Rakennus Oy ja kiinteistösijoitusyhtiö HGR Property Partners hankkivat kiinteistön yhdessä omistukseensa viime maaliskuussa. Sittemmin YIT on myynyt osuutensa kiinteistöstä HGR:lle.
Työhön ryhdyttiin kilpailutusta ja sopimustekniikkaa korostavana nykyaikana poikkeuksellisen suoraviivaisesti.
– Meillä oli yhteinen näkemys lopputuloksesta, toteaa yksikönjohtaja Timo Erkkilä YIT Rakennus Oy:stä.