Kiinteistö Oy Savari

Kauppakeskuksen neliöistä 90 prosenttia on tavaratalo J. Kärkkäisen käytössä ja 10 prosenttia vuokrattuna erikoisliikkeille. Myymälä on lajissaan Suomen suurimpia. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 15 miljoonaa euroa. Projekti käynnistyi syksyllä 2001 savipohjaisen rakennuspaikan paalutuksella ja valmistui helmikuussa 2003, jolloin kauppakeskus avattiin.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektin piti valmistua niin, että tavaratalo voisi avata ovensa joulumyyntisesongiksi 2002. Hanke kuitenkin pysähtyi kahdeksi kuukaudeksi rahoitukseen tulleiden ongelmien vuoksi, kertoo J. Kärkkäisen toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen.

– Rahoittajalta loppui välillä usko hankkeen kannattavuuteen. Töiden keskeytyminen ja aikataulun hidastuminen nostivat kokonaiskustannuksia 1,5 miljoonalla eurolla. Alun perin rakennusaikaista lämmitystä ei pitänyt olla, mutta rakennustöiden keskeytymisen vuoksi siihen jouduttiin, Kärkkäinen lisää.

Kärkkäinen myöntää, ettei projektia jo pelkän kokonsa vuoksi voi pitää suinkaan helppona, vaikka se sinänsä edusti tyypillistä teollisuushallirakentamista. Erona oli se, että perusratkaisusta huolimatta kohde piti jalostaa kauppakeskukseksi.

Savari-projekti toteutettiin siten, että J. Kärkkäinen toimi itse koko ajan pääurakoitsijana. Rakennusurakasta alkuvaiheessa vastasi Kärkkäisen edustajana Mauno Törmänen. Hanke jaettiin normaaliin tapaan aliurakoihin. Kauppakeskusrakentamisessa ei ole harvinaista, että kauppias ja konsultti toimivat myös urakoitsijana. Mm. Kesko toteuttaa samaa mallia.

Kauppias mukana rakennusprojektissa

Toimitusjohtaja Kärkkäinen osallistui myös itse aktiivisesti projektiin ja toi moniin tilaratkaisuihin käytännön kauppiaana saamaansa kokemusta. Mm. yläkerran myymälätiloissa parvikulmat saivat asiakkaiden viihtyvyyttä lisäävät levähdyspaikat. Yhteistyö kohteen arkkitehtonisesta suunnittelusta vastanneen Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy:n kanssa sujui hyvin.

– Pyrimme rakentamaan mahdollisimman vähällä rahalla mahdollisimman paljon neliöitä kuitenkin niin, että rakennusmateriaaleista ei tingitty. En halunnut mitään pelti- tai puupaneeliseiniä vaan betonirunkoisen kokonaisuuden, jolla on pitkä käyttöikä, Kärkkäinen kertoo.

Materiaalien tinkimättömyydestä kertoo sekin, että mm. seinäraudoituksessa käytettiin ruostumatonta terästä. Kustannusten hallinnasta ja materiaalin funktionaalisuudesta puolestaan kertoo se, että kauppakeskuksen betonilattiat saivat sisääntulo- ja poistumiskatuja sekä erikoisliikkeiden tiloja lukuun ottamatta mastertop-pinnoitteen sekä ala- että yläkerrassa. Idea betonin pinnoittamisesta saatiin oikeastaan taidekeskus Kiasmasta, jossa on käytetty samaa ratkaisua. Pinta kestää kovaa kulutusta ja on myös helppo pitää puhtaana.

Huokeaa rakentamista laadusta tinkimättä

Savarin perusrakenne on suorakaide. Ensimmäisestä kerroksesta neliöitä löytyy 18 798 ja toisesta 11 568 neliötä. Toisen kerroksen pienempi neliömäärä selittyy sillä, että keskialue on jätetty avoimeksi. Näin kauppakeskukseen on saatu valoisuutta sekä tilan ja avaruuden tuntua.

Sekä Kärkkäinen että Jorma Paloranta korostavat, ettei kauppakeskuksessa ole rakenteellisesti tai arkkitehtuurisesti mitään erikoista, ellei sellaisiksi katsota julkisivujen kattoräystäitä. Reunoiltaan kuvioitu kattopalkki toimii samalla räystäänä.

Kärkkäinen korostaa, että tila- ja arkkitehtuurisissa ratkaisuissa ei edes pyritty mihinkään erikoisuuksiin. Ei ollut tarkoituskaan prameilla tiloilla, vaan tavoitteena olivat selkeälinjaiset tilat, joissa asiakkaat viihtyvät.

– Savarin perusratkaisu on melkeinpä sotilaallisen selkeä. Halusimme silti välttää raskaan ja ikävän betonihallin vaikutelman, toteaa arkkitehti Jorma Paloranta.