Kiinteistö Oy Pendolino

Tampereen Tullin alueen olemus on tuttu lähes jokaisesta suurkaupungista. Saman tunnelman voi aistia vaikkapa Pariisin tai Brysselin rautatieasemien liepeillä, Helsingissä Vallilassa... Reseptiin kuuluu vanhoja teollisuusrakennuksia, halvan vuokratason houkuttelemia pienyrityksiä, ravintoloita, monenlaisia palveluja, joskus vähän epämääräisiäkin kujia, ratapihoja. Jos vieressä sattuu sijaitsemaan yliopisto, kuten Tampereella, ja jos liikekeskus on aivan nurkan takana, on kaupunginosassa eväitä monenlaiselle kehitykselle.

Tampereellakin tämä on huomattu. Osuuskauppafunkista edustava varastorakennus peruskorjattiin jo 1980-luvulla, sen sisäpihan kaarihallin kautta on moni kulkenut ja epäilemättä mietiskellyt ympäröivien kujien ja rakennusten tulevaisuutta. Samoihin aikoihin rakennettiin Tampere-talo alueen tuntumaan. Tullikamarista ja Pakkahuoneesta muokattiin vähän kevyemmän ja karheamman kulttuurin tyyssija, joka sai naapurikseen teatteriravintola Telakan.

–Tämä on kuin takapiha, joka on monipuolisuudessaan elävä ympäri vuorokauden, toteaa liikenneväyläyksikön päällikkö Jouni Lehtomaa Ramboll Finland Oy:stä. Liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun insinööritoimisto äänesti jaloillaan Tullin alueen puolesta ja muutti toimistonsa keskustasta uuden Pendoliino-talon toiseen kerrokseen. Alakertaan muutti S-market, kolmessa ylemmässä kerroksessa toimii IT-alan yritys Plenware Group Oy. Plenwaren käytössä on myös konesali rakennuksen kellarikerroksessa.

–Uutta tilaa olimme hakeneet viiden vuoden ajan, keskustassa toimimme samassa osoitteessa mutta viidessä kerroksessa. Henkilökunta on tottunut kulkemaan keskustaan ja käyttämään joukkoliikennettä. Jos olisimme muuttaneet kaupungin laidalle, moni olisi joutunut vaihtamaan työmatkoillaan autoon.

–Tällä sijainnilla keskustan palvelut ovat helposti tavoitettavissa jalkaisin, ja kun työasioissa liikutaan paljon pääkaupunkiseudulla, ovat junayhteydet meille tärkeitä.

Pendoliinon 600–700 työntekijälle ei ole tarvinnut rakentaa uusia autopaikkoja, olemassa olevissa laitoksissa oli riittävästi kapasiteettia. Tulevaisuuden hankkeisiin kuuluu Hämeenkadun alle rakennettava pysäköintilaitos, joka radan itäpuoliselta osaltaan palvelee myös Tullin aluetta.

Alueen kiinnostavuus mahdollisti rakentamisen

Pendoliinon historia ylettyy 1980-luvulle saakka. Lama lykkäsi kuitenkin hankkeen toteutuksen aina näihin päiviin saakka. Pendoliino-kiinteistön rakennuttajat ovat yhtä suurin osuuksin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola. Rakentamisesta vastasi kokonaisurakkana YIT Rakennus Oy. –Meillä oli valmius aloittaa rakennustyöt vuonna 1991, kertoo projektipäällikkö Juha Uotila YIT Rakennus Oy:stä. –Hanke lähti liikkeelle, kun toimitilakysyntä kasvoi ja taloon tehtiin ensimmäinen vuokrasopimus.

Uotilan mukaan vuokralaisten hankinnassa ei ole ollut ongelmia. –Paikka on kiinnostava. Matkakeskushanke, siihen liittyvä tunneli sekä Tullin alueen yleinen kehittyminen houkuttelevat. Vuosien mittaan Tullin alueella on päädytty laajempaan ja kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen.

Rakenteiltaan Pendoliino on tavanomainen betonirunkoinen toimistotalo. –Perustamisolosuhteet olivat hyvät, eikä työmaavaiheessa esiintynyt ongelmia, Uotila toteaa.

Rakennuttajapäällikkö Antti Leivo Tapiola-ryhmästä toteaa Pendoliinon sopivan hyvin sijoittajalle: kohde on tuottava ja turvallinen. –Kun kohde on kasvavalla kaupunkiseudulla ja sijainti on hyvä, täyttää se meidän strategiset tavoitteemme.

Leivon mukaan vastaavat alueet ovat tulossa toimitilarakentamisen piiriin laajemminkin. –Yksi syy on pienteollisuuden tarpeiden muuttuminen. Ennen esimerkiksi kirjapainoja toimi kaupunkien keskustoissa yläkerroksissa suurten hissien turvin. Nyt yritykset hakeutuvat laitakaupungille, missä toiminta voi tapahtua yhdessä kerroksessa ja missä vuokrataso on myös alhaisempi.

Leivo toteaa Pendoliinoon mukaan tulon olleen sijoittajalle vaivatonta. Rakennuttajalla oli tarjota valmiiksi suunniteltu ja rakennettu kohde, johon oli jo neuvoteltu vuokralaisetkin valmiiksi. –Tällaisessa kohteessa vuokralaisten hankinta ei varmastikaan olisi ollut ylivoimaista, mutta nyt ne olivat valmiina.

Jouni Lehtomaa on ollut mukana laatimassa Tullin alueen liikennesuunnitelmia. Suunnitteilla on lennokkaitakin ideoita, kuten lentokentän matkustajasiltaa muistuttava Tullin putki rautatieasemalta vanhat korttelit lävistäen suoraan Tampere-talolle. Lehtomaa toteaa, että ajatukseen on suhtautuen sekä innolla että torjuvasti. –Jo idean esittäminen on selvästi saanut monet näkemään alueen ja sen potentiaalin uusin silmin.

Pääosa ajoneuvoliikenteestä ohjataan uudelle Ratapihankadulle, joka rakennetaan radan varrelle. Se mahdollistaa vanhojen katujen muuttamisen jalankulkupainotteisiksi.

Lehtomaa toivoo kuitenkin, ettei aluetta kehitetä liiankin steriiliksi, jolloin sen viehätykseen oleellisesti vaikuttava teollinen rosoisuus katoaisi. –Alue on varmasti vetovoimainen, mutta sen tulisi olla sitä mahdollisimman monelle.

Etutoimisto ja konehuone

Pendoliinon toisessa kerroksessa sijaitseva Rambollin toimisto on suunniteltu kahtiajaon pohjalta. Etutoimisto on se osa, jonka vierailijat näkevät. Aulan ympärille ryhmittyy neljä erikokoista neuvotteluhuonetta. Neuvottelutiloista suurimman voi liittää aulaan, jolloin syntyy tilaa asiakastapaamisille tai muille tilaisuuksille. Vastaanoton ohitse kulkevat lähinnä vain omat työntekijät. –Toiminta pystytään hoitamaan paremmin, ja kulun hallinta on myös turvallisuuskysymys, toteaa Lehtomaa.

Neuvottelutilat on nimetty tunnusvärein, alan toimistoon sopivasti liikennemerkkivärein. Värillinen merkkivalo oven pielessä kertoo, onko tila varattu. Neuvotteluhuoneissa on erityisesti panostettu valaistukseen, jonka suunnittelija Roope Siiroinen on käyttänyt häikäisyn välttämiseksi runsaasti epäsuoraa valaistusta.