Kiinteistö Oy Lautatarhankatu 2

Tontilla sijaitseva vuonna 1924 valmistunut tehdasrakennus säilytetään nykyaikaisen toimistotalon rinnalla. Säilytettävän rakennuksen vierestä purettiin jälkeenpäin rakennettuja varastorakennusosia, joita ei ollut suojeltu.

Vanha tehdasrakennus on ulkoisilta osiltaan suojeltu, ja sen julkisivut kunnostetaan todennäköisesti tämän vuoden aikana. Rakennuksessa on alun perin ollut Vankeinhoitolaitoksen margariinituotantoa. Tontilla oleva tehtaan savupiippu jätettiin sekin pystyyn muistuttamaan tontin teollisesta menneisyydestä.

– Tontilla tehtiin runsaasti massanvaihtoja, koska pohjoissiiven kohdalla oli jonkin verran saastuneita maita. Paikalla on ollut joskus sata vuotta sitten myös vanha puutarhaviljelmä. Jyrkässä rinteessä oli runsaasti multaa pengerrettynä sekä vanhoja maakellareita. Lisäksi länsisiiven osuudelta louhittiin kalliota pois, kertoo hankkeen projektinjohtourakoitsijana toimineen MM-Yritysrakentaja Oy:n työpäällikkö Risto Hietanen.

Lautatarhankadun uusi toimistorakennus täydentää Kalasataman alueelle nousevaa merenläheistä ja modernia työpaikka- ja asuinaluetta. Helsingin kantakaupungissa, ydinkeskustan läheisyydessä sijaitsevan Kalasataman rakentaminen on kaupungin mittavimpia muutosprosesseja, jossa vanhasta teollisuus- ja satama-alueesta rakennetaan 10 000 työpaikan toimitilakeskittymä.

Teollisen rakentamisen ilme

– Kaavan mukaan uudisrakennuksessa piti näkyä teollisen rakentamisen ilme tavallista voimakkaammin, kertoo kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Hannu Jaakkola Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:stä.

Kuusikerroksisessa uudisrakennuksessa on kadun puolella paikalla muurattu rosoinen punatiilijulkisivu. Keraaminen tiililaatta on toinen pitkillä julkisivuilla käytetty julkisivumateriaali.

– Meille oli tärkeätä pitkäaikaisena omistajana, että rakennuksen julkisivuissa on käytetty laadukkaita materiaaleja, jotka ovat osa kiinteistön elinkaarta, Tanhuanpää sanoo.

Toimistokerrosten ikkunoissa on käytetty järjestelmälasiseinää. Pääosa lasiseinistä on tuettu seinän alapuolisista kantavista rakenteista, mutta pihakannen puoleisen sivun lasiseinät on tuettu kerroksittain tason reunasta.

Rakennus on perustettu maanvaraisilla anturoilla. Kantavana rakenteena on tavanomainen teräspilari, -palkki ja ontelolaatta -rakenne. Rungon jäykistävinä rakenteina toimivat teräsbetoniseinät, jotka toteutettiin pääosin elementtirakenteisina.

 
Tunneli katukerroksen läpi

Rakennesuunnittelusta vastanneen A-Insinöörit Oy:n projektipäällikkö Pertti Juholan mukaan oman haasteensa rakennuksen rungon suunnittelulle toi samanaikaisesti rakennettava, talon lävitse kulkeva tunneli. Sen kautta johtaa yhteys sekä talon omaan katutason pysäköintihalliin että viereisen tontin alle rakennettavaan, koko lähialuetta palvelevaan maanalaiseen pysäköintiluolaan. Pysäköintiluolan louhinta on tehty valmiiksi, mutta työn loppuun saattaminen on pistetty jäihin rakentamisen pysähtyneen markkinatilanteen vuoksi.

– Rakennesuunnittelussa oli huomioitava rungon poikkeuksellinen asennusjärjestys ja siitä johtuva työnaikainen stabiliteetti, joita asioita saneli tunnelin rakentamisen eteneminen, Juhola sanoo.

Ensimmäisen kerroksen autohallin vaatimusten vuoksi rakennuksen pilariväli on 8,1 metriä läpi koko rakennuksen rungon.
– Tästä syystä teräsliittorungon pilarit ovat kerrospilareita ja palkit jatkuvia teräsliittopalkkeja. Teräsliittopalkkien ominaisuudet saatiin tällä järjestelyllä tehokkaasti hyödynnettyä. Teräsliittopalkin ohuesta alalaipasta johtuen kerroksen vapaa korkeus saatiin hyödynnettyä täysimääräisesti. Näin kantavat palkit eivät asettaneet rajoituksia talotekniikka-asennuksille, Juhola kertoo.

Muuntojoustava perustoimistotalo

– Tämä on perustoimistotalo, jossa kukin kerros on muuntojoustavasti jaettavissa neljälle eri käyttäjälle, Jaakkola kuvaa rakennuksen luonnetta.

Hankkeen rakennuttajana toimineen Sponda Oyj:n hankekehitysjohtaja Veli-Pekka Tanhuanpää korostaa, että kyseessä on Spondalle tyypillinen pitkän aikajänteen kiinteistösijoitus, jossa yrityksellä on tavoitteena kehittää kohdetta pitkäaikaisena omistajana.

– Rakennuksen välipohjatkin suunniteltiin kuormituskestävyydeltään tavallista suuremmiksi, jotta ne voidaan myöhemmin aukottaa uudelleen, jos tarvetta ilmenee, Tanhuanpää sanoo.