Kiinteistö Oy Helsingin Lepakko

Vaaleansininen Lepakko, entinen liekkihotelli, purettiin muutama vuosi sitten Helsingin Ruoholahdessa Länsiväylän ja Hietaniemen hautausmaan väliseltä alueelta. Vapautuneelle tontille suunniteltiin High Tech Centeriä professori Hannu I. Miettisen ideoimana. Hän tarjosi hankkeesta tiloja myös Nokian käyttöön, mutta Nokia olisi tarvinnut käyttöönsä koko rakennuksen. HTC:lle kaavoitettiin uusi tontti Ruoholahden rannasta, Kaapelin naapurista, jonne rakennus valmistui yli vuosi sitten.

Nokia osti kaupungilta tontin ja käynnisti suunnittelun omista lähtökohdistaan. Arkkitehdiksi kutsuttiin Nokian monet rakennukset suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy. Suunnittelun edetessä kaupunkisuunnitteluvirastossa laadittiin tontille asemakaava, jossa rakennusoikeudeksi määriteltiin 36 000 kem². SRV Viitoset Oy oli tontille suunnitellun hankkeen käynnistäjä, joten he solmivat Nokian kanssa projektinjohtourakan syksyllä 2000.

Rakennuksen ollessa lähes valmis Nokia päätti luopua hankkeesta. Uudeksi omistajaksi tuli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka oli etsimässä pääkonttoritilaa. Puoli vuotta kului muutoksiin, joilla rakennus muokattiin Ilmarisen tarpeisiin sopivaksi. Vakuutusyhtiö muutti taloon kesällä 2002.

Arkkitehtuuri

Hankkeen pääsuunnittelijan, arkkitehti Pekka Helinin mukaan Nokialle suunniteltu rakennus sopi erittäin hyvin Ilmarisen käyttöön. Suurin ero oli ehkä siinä, että Nokian rakennukset ovat suurimmaksi osaksi avotilaa, kun taas Ilmarinen tarvitsee huomattavan määrän yksittäisiä työhuoneita. Ero oli myös siinä, että työtiloissa sai käyttää tavallista enemmän värejä.

Rakennuksen sisäpihojen suojaksi on rakennettu suhteellisen korkeat liuskekivimuurit, joten julkisivu hautausmaan suuntaan on hyvinkin rauhallinen. Hautausmaan puiden lehvistöjen läpi saattaa näkyä kirkasta koboltinsinistä. Kävelytie erottaa luonnonkivimuurin ja Ilmarisen tontin kivimuurin. Kävelyreitin molemmille puolille istutetaan puurivit.

Kuusikerroksinen rakennus näyttää suhteellisen pieneltä, vaikka sen atriumtilojen lasikatoilla on sisäkorkeutta lähes 30 metriä. Rakennuksen alla on kaksi kellarikerrosta. Nokian toimitilat, Itämerentori ja monet muut uudet rakennukset Ruoholahdessa ovat harmaata ja lasia. Sitran tornitalossa on ruosteen ruskeaa ja HTC on värikäs. Vanhat tiilirakennukset, punatiilinen Kemira, Alko sekä muut teollisuusrakennukset tarvitsivat vastapainoksi jonkun voimakkaan värin. Väriksi arkkitehti valitsi intensiivisen koboltinsinisen, jota hän on käyttänyt jo mm. Ruoholahden As. Oy Laivapojassa.

Arkkitehdin tavoitteena oli rakentaa miellyttävä, oikein mitoitettu, tehokas, joustava ja kuitenkin taloudellinen työympäristö. Pahinta arkkitehdin mielestä on välinpitämättömyys ihmisten työympäristön suunnittelussa.

Toiminnallisesta suunnittelusta vastasi arkkitehti Mariitta Helineva yhdessä Ilmarisen hallintojohtaja Kristiina Hämäläisen kanssa. He vastasivat myös hyvin pitkälti työtilojen kalustesuunnittelusta. Avotoimistoihin valittiin Martelan uutuudet eli Aura-kalusteet. Ilmarisella oli ennestään paljon kalusteita, jotka nyt ovat mm. suurimmassa osassa neuvottelutiloja ja työhuoneita.

Kristiina Hämäläisen mukaan tilaratkaisut tehtiin yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Ilmarisen omaan käyttöön tuli rakennuksen B- ja C -osat toisesta kerroksesta ylöspäin. Ensimmäinen kerros on koko talon yhteisessä käytössä, samoin kuudennen kerroksen saunaosasto. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee ruokalan, auditorion ja neuvottelutilojen lisäksi Ilmarisen henkilökunnan työterveysasema ja postitus. A-osan 2. – 5. kerrokset vuokrataan ulkopuolisille toimistoille. Henkilökunnan harrastustilat, kuten kuntosali, tilat aerobicille ja kangaspuille on sijoitettu viidenteen kerrokseen. Taloon muutti koko Ilmarisen pääkonttorin väki eli noin 650 henkilöä. Kellarikerroksessa on autopaikkojen lisäksi pyörien säilytystilat sekä suihkutilat pyöräilijöiden käyttöön. Hallintojohtaja on sijoittanut Ilmarisen omistamia taideteoksia sekä ensimmäisen kerroksen että muidenkin kerrosten tiloihin. Lisäksi uutta taidetta on tilattu mm. sisääntuloaulan seinille Soili Arhalta, Jukka Mäkelältä ja Tero Laaksoselta. Taidekokoelmat sisältävät teoksia mm. Kimmo Pyyköltä, Olli Joelta, Nina Nisoselta ja Ritva Puotilalta.