Kiinteistö Osakeyhtiö Liiketalo Lanterna

Hanketta on ideoitu jo 1990-luvun lopulta lähtien.

– Nyt monta eri tekijää napsahti kohdalleen ja olemme vakuuttuneita siitä, että hanke ja vuokralaiset menestyvät, sanoo projektipäällikkö Harri Herlevi Tapiola-ryhmästä.

– Avainsana on sisustus, jonka ympärille vuokralaispaletti on koottu.

– Halusimme tunnettuja yrityksiä, jotka täydentävät toisiaan, Herlevi tiivistää.

Idean isäksi Herlevi ei ilmoittaudu, vaan vierittää pallon rakennuttajalle. Alfred A. Palmberg Oy:ssä ideaa oli kehitelty ja viilattu, mutta paikka oli alusta lähtien Helsingin Itäkeskuksen kupeessa ja Itäväylän varressa. Projektipäällikkö Auvo Lehtola pitää sijaintia erinomaisena.

– Helsinki laajenee itään päin. Alueen nykyinen karski luonne muuttunee lähivuosina, kun Vuosaaren sataman valmistuminen vetää teollisuutta mukanaan.

Hankkeelle oli keskeistä saada heti muutama suuri vuokralainen, jotka vetäisivät muut tilat täyteen. Vuokrattavaa pinta-alaa on tavaratalossa yhteensä lähes 30 000 m². Vetureiksi tulivat K-Rauta sekä Indoor-ryhmä, joka asettuu taloon kahden huonekaluliikkeen voimin, Askon ja Sotkan. Yhteensä tämä kolmikko täyttää 60 prosenttia kiinteistöstä.

– Rautakaupassakin myydään nykyään varsin paljon sisustukseen liittyvää tavaraa, Lehtola on huomannut. K-rauta muuttaa paikalle Herttoniemen teollisuusalueelta, vajaan kilometrin päästä.

Lanternaan tulee myös kodinkoneliike. – Markantalon valikoimat painottuvat valkoisiin kodinkoneisiin, se sopii siten hyvin täydentämään huonekaluliikkeitä.

– Vuokrasopimukset on pääosin tehty kymmeneksi vuodeksi, kertoo Lehtola.

– Pienten liikkeiden kohdalla olemme olleet joustavampia ja tehneet lyhyempiäkin sopimuksia.

Kauppaan pääsee myös ilman autoa

Keskustasta saapuvat autoilijat pääsevät Lanternaan Itäkeskuksen liittymästä. Idästä päin tuleville on rakennettu uusi ramppi. Vaikka kaupattavan tavaran luonteesta johtuen suurin osa asiakkaista tulee autolla, on sinne helppo tulla myös jalan. – Minuutti bussilla Itäkeskuksesta tai kävellen kevyen liikenteen väylää pitkin, sanoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti  Petri Rouhiainen.

– On hieno ele Helsingin kaupungilta tuoda kauppakeskus lähelle ihmisiä. Kauppakeskus liittyy samalla luontevasti osaksi Itäkeskuksen palveluja.

Auvo Lehtolan mielestä Lanterna ja Itäkeskus eivät kilpaile keskenään.

– Itäkeskus ei sovi kovin hyvin sisustuskaupalle.

Itäkeskuksesta Lanternaan muuttaa Asko, viereisestä Puotinharjun ostoskeskuksesta taas huonekaluliike Vepsäläinen. Puotinharjun ostoskeskushan – aikanaan puhokseksi nimetty – oli Suomen ensimmäisiä autoilevalle yleisölle suunnattuja ostoskeskuksia.

Kaupungin pitkän tähtäimen suunnitelmissa on uuden metroaseman rakentaminen Lanternan kulmille. Nykyisin metroradan kupeessa sijaitsee betoniasema, joka aikanaan toteutettiin arkkitehtuuriltaan kunnianhimoisesti Kai Wartiaisen suunnitelmien pohjalta juuri sen keskeisen sijainnin vuoksi. Asutustakin on bussivarikon sijoille suunniteltu, ja uusille asunnoille onkin varmasti kysyntää, vartin metromatkan päässä Helsingin keskustasta.

Keskeisen sijaintinsa vuoksi Lanterna toimii ainakin osaksi myyntinäyttelyn tapaan. – Varastotiloja ei ole kovin paljoa, isommat ostokset toimitetaan pitkälti kehäkolmosen varastoista, sanoo Lehtola.

Talon muoto metroraiteen mukaan

Roihupellon teollisuusalueen ympäristö sopii hyvin suurikokoiselle liikerakennukselle, arvelee Petri Rouhiainen.

Talon kaartuva muoto juontuu metron huoltoraiteesta, joka johtaa liiketalon takana metrovarikolle.