Artikkelit

Keski-Suomen pelastuslaitoksen keskuspaloasema ja Ristonmaan Ateriakeskus

Täynnä haastavia yksityiskohtia

Suunnittelijat ja rakentajat pääsivät käyttämään erikoistaitojaan yksityiskohdissa keskuspaloaseman ja ateriakeskuksen rakennusprojekteissa Jyväskylässä. Paloasemaan antaa oman leimansa muun muassa 25 metriä korkea letkutorni ja keskuskeittiöön suuri jääpankki. Kun paloaseman kalustohallin taitto-ovet avautuvat monta tuhatta kertaa vuodessa, voidaan suunnittelun ja rakentamisen onnistuminen testata tehokkaasti käytännössä. 

Uusia paloasemia suunnitellaan ja rakennetaan Suomen sen verran harvakseltaan, että sellaisen kohdalle sattuessa kyse on merkkitapauksesta.

Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy:ssä tällaisen tehtävän Jyväskylän Ristonmaalla saivat eteensä pääsuunnittelijana arkkitehti Jorma Peltonen ja projektiarkkitehtina rakennusarkkitehti Ari Kautto. Eri vaiheissa työhön osallistui toimistossa lisäksi kahdeksan muuta suunnittelijaa.

Kohde on toiminnaltaan monimuotoinen, joten Kauton mukaan se oli suunnittelutyönä erittäin vaativa ja sisälsi harvoin esiin tulevaa tekniikkaa ja erillishankintoja. Suunnittelutyö tehtiin 3D-mallin avulla, jolloin tekniikan yhteensovittamisen tutkiminen oli vaivatonta.

– Paloasema on erikoissuunnittelua, jossa on huomioitava rakennukseen sisälle tulevia spesiaalitoimintoja. Siellä on toimintoja, joita ei voi suunnittelussa keksiä uudelleen, mutta jää paloasemassakin tilaa myös arkkitehdin ajatuksille. Kävimme tutustumassa uusiin paloasemiin Joensuussa, Porvoossa ja Hyvinkäällä. Käyttäjien kokemukset ja vinkit suunnitteluun olivat suureksi hyödyksi, Kautto kertoo.

Rakennuttajakonsulttina toimineen Pöyry CM Oy:n aluepäällikkö Hannu Leskinen sanoo, että Keski-Suomen pelastuslaitoksen keskuspaloasemalle löytyi mallia esimerkiksi Joensuusta paloasemalle tehdyistä kalustohallin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän ratkaisuista.

– Muiden tekemistä ratkaisuista löytyi sekä toimivia että toimimattomia esimerkkejä eri yksityiskohdista, Leskinen sanoo.

1960-luvulla rakennettu Jyväskylän vanha paloasema oli tullut auttamatta tiensä päähän. Uuden paloaseman rakennuttajana toimineen Education Facilities Oy:n rakennuttajapäällikkö Pentti Arjotie sanoo, ettei vanhan paloaseman peruskorjausta edes mietitty. Aika suosi muutenkin niin keskuspaloaseman kuin samalle tontille nousseen ateriakeskuksen rakennuttamista.

– Urakoiden käynnistämisen aikoihin suhdanteet olivat tilaajan kannalta kohdallaan. Jyväskylän kaupunki teki päätöksen, että Education Facilities ottaa nämä molemmat projektit hoitaakseen, Arjotie taustoittaa.

Uuden paloaseman tarpeellisuutta puolsi myös se, että pelastuslaitoksen toiminta-alue oli jo aiemmin laajentunut, eikä onnettomuuskohdetta pystytty enää saavuttamaan vanhoilta paloasemilta toimintavalmiusohjeen määrittämässä ajassa.

– Uutta tonttia etsittiin useasta paikasta. Ristonmaan tontilla oli aiemmin puistokaava, joten paloaseman rakentaminen vaati kaavamuutosta, johtava palotarkastaja Jouni Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta sanoo.

 

Maanvaihdossa riitti aluksi työtä

Keskuspaloaseman ja ateriakeskuksen tontti oli ikiaikaista järvenpohjaa, johon oli aikoinaan ajettu maata muista kohteista. Rakennusurakan aluksi Ristonmaalta vietiin pois noin 6 000 kuorma-autollista vanhaa maata ja sen tilalle tuotiin uutta, puhdasta maata. Kokoa tontilla on noin kolme hehtaaria.

Rakennusten suunnittelussa huomioitiin, että tontille tulee kaksi toisistaan riippumatonta toimijaa. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, että paloasema käännettiin suunnittelussa peilikuvakseen. Paloaseman pääsisäänkäynti tuli näin ollen tontilla hieman taaemmaksi.

Samoin keskuskeittiön tavaralogistiikassa huomioitiin se, että rakennuksen toisella puolella ei sallita kuin hälytysajoneuvojen liikenne.

 

Miehistö nopeasti autoille

Palataan takaisin alkuun ja Ari Kauton mainitsemaan erikoissuunnitteluun. Harvalle arkkitehdille tulee esimerkiksi vaatimuksena eteen 25 metriä korkea torni, jossa kuivataan hälytystehtävissä likaantuneita letkuja.

Keskuspaloasema jakautuu kalustohalliin, jossa säilytetään paloautot ja ambulanssit, sairaankuljetuksiin liittyviin huoltotiloihin, paineilmalaitteiden huoltotiloihin, varusteiden varasto- ja huoltotiloihin, letkukaluston huolto-, pesu- ja varastotiloihin sekä hälytysajoneuvojen korjaamo- ja huoltotiloihin. Lisäksi rakennuksessa on luentosali ja kokoustiloja, väistösuojissa johtokeskustilat ja kuntosali sekä aulan yhteydessä tilannekeskus.

Toisessa kerroksessa ovat hallinto- ja toimistotilat, ruokailu- ja oleskelutilat, miehistön valmiushuoneet, pesu- ja saunatilat sekä pukuhuoneet. Paloaseman kolmannessa kerroksessa on kaksi iv-konehuonetta.

Kokonaisuuteen kuuluu myös erillinen piharakennus, jossa on varavoimakone sekä lämmintä ja kylmää varastotilaa. Lisäksi pihalle rakennettiin ulkoliikuntapaikkoja, kuten beach volley -kenttä.

– Toimisto-osa sijoitettiin L-muotoisen rakennuksen lyhyempään osaan ja muu toiminta pidempään. Tilojen suunnittelussa eri osat löysivät paikkansa loogisesti. Esimerkiksi miehistön tilojen on oltava lähellä kalustohallia, Kautto kertoo suunnittelusta.

 

Pitkä sivu täynnä ovia

Keskuspaloaseman arkkitehtisuunnittelua ohjasivat luonnollisesti tilojen käyttötarpeet ja toiminnallisuus. Sisustuksen ja värimaailman linjaukset ovat melko hillittyjä ja rauhallisia. Oleskeluympäristön viihtyvyyteen kiinnitettiin huomiota, koska päivystys on ympärivuorokautista.

– Kalusto, siis paloautot ja ambulanssit, tuovat osaltaan väriä sisälle, arkkitehti Kautto muistuttaa.

Suunnittelua ohjasi osaltaan myös tilojen monikäyttöisyys, mikä näkyy esimerkiksi toisen kerroksen ruokailu- ja koulutustilassa. Arkkitehti pääsi käyttämään näkemystään myös toisen kerroksen pitkän miehistökäytävän näkymissä.

– Näkymää on rytmitetty korkeilla kapeilla ikkunoilla kalustohalliin päin. Näkymä halliin vaihtuu, kun käytävää kävellään eteenpäin. Miehistökäytävältä näkee aina ulos asti, kun katsoo kalustohallin taitto-ovien läpi, Kautto kertoo.

Miehistökäytävällä valmiushuoneiden ovet aukeavat sisäänpäin, mikä lisää liikkumisen turvallisuutta. Toimistotiloihin Kautto halusi tuoda valoisuutta hyödyntämällä oviaukkojen vieressä lasilankkua.

Paloasema vaati paljon talotekniikkaa, joka piilotettiin mahdollisimman hyvin pois näkyvistä. Rakennuksen kolmas kerros varattiin pelkästään iv-konehuoneille.

Yksi paloasemalle tyypillinen piirre on pitkän sivun ovet ajoneuvoja varten. Keskuspaloaseman pitkälle sivulle tuli yhteensä 18 oviaukkoa, joista 14 taitto-ovea johtaa kalustohalliin, 3 korjaamohalliin ja 1 pesuhalliin.

Jouni Nurminen kertoo, että palokaluston arvioidaan lähtevän liikkeelle keskuspaloasemalta vuosittain noin 2 000 hälytyksen vuoksi. Sairaankuljetuskaluston lähdöt ovat vielä moninkertaiset edelliseen verrattuna.

– Kalustohallin taitto-ovien on siis todella toimittava, Nurminen toteaa.

 

Ruoka jäähdytetään nopeasti

Ennen kuin paloasema oli rakennettu valmiiksi ja otettu käyttöön sen vieressä samalla tontilla aloitti toimintansa Ristonmaan ateriakeskus. Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän Kattaus tuottaa siellä ruokapalveluja pääasiassa kaupunkikonsernin sisäisille asiakkaille päiväkoteihin, kouluihin sekä vanhus- ja vammaispalveluun.

Ateriakeskuksen uudet tilat käsittävät varsinaisen tuotantotilan eli keittiön, kylmiö- ja pakastetiloja, muita varastotiloja, kylmää pakkaustilaa, ison astianpesuosaston, puolilämpimän katetun lastauslaiturin, työnjohdon ja hallinnon tilat sekä sosiaali-, tauko- ja kokoustilat.

– Jäähdytyskapasiteetti kasvoi uusissa tiloissa vanhoihin nähden merkittävästi. Uusiin tiloihin siirtyi kolmen vanhan keskuskeittiön asiakkaiden ruokien valmistus, Kylän Kattauksen palvelupäällikkö Paula Puikkonen kertoo.

Ristonmaan ateriakeskuksen yläkertaan rakennettiin jääpankki. Sieltä ohjataan nolla-asteinen vesi ruokapadan vaippaan ja sekoitustyökaluun, minkä ansiosta 90-asteinen ruoka pystytään jäähdyttämään 3-asteiseksi noin 90 minuutissa.

Uudesta ateriakeskuksesta toimitetaan kylmää ja lämmintä ruokaa seitsemänä päivänä viikossa. Lounaita Ristonmaalta lähtee päivässä noin 4 500 annosta ja päivällisiä noin 1 500 annosta. Toimituspisteitä on kuutisenkymmentä.

– Kylmän tilan osalta meillä on ateriakeskuksessa vielä laajentamismahdollisuuksia, Puikkonen sanoo.

 

Valoa ja väriä keittiöön

Ristonmaan ateriakeskuksen suunnittelua määritti isolta osalta muu toiminta tontilla. Kun tavara ei voinut kulkea ateriakeskuksen läpi, rakennus suunniteltiin siten, että tuotanto kulkee u:n muotoisesti.

Ateriakeskuksessa korostettiin tilojen tuotannollisuutta, joten toimistotiloille varattiin tilaa niukemmin. Suunnittelun lähtökohtana oli sujuvien keittiö- ja logistiikkatoimintojen lisäksi tilojen valoisuus.

Luonnonvaloa saatiin ohjattua sisään sijoittamalla suuri astianpesuosasto tuotantotilojen keskelle, jolloin ulkoseinille jäi tilaa tuotannolle.

– Tosin ulkoseinille tuli paljon kylmä- ja varastotiloja, joten oli haaste saada ikkunoista luonnonvaloa tuotantotiloihin, Arkkitehtitoimisto Pekka Paavola Oy:n toimitusjohtaja, arkkitehti Pekka Paavola kertoo.

Ensimmäisen kerroksen keittiöön tuli keltainen värimaailma. Toisen kerroksen toimistotiloja ei haluttu jättää vain vaaleiksi, vaan sinne lisättiin tehosteväriksi punaista.

Paavola sanoo, että suunnittelun yhteydessä lisättiin keskuskeittiön kylmätilojen määrää. Rakennukseen suunniteltiin myös oma linja erikoisruokavalioiden mukaisten annosten valmistukseen.

Tuotantotiloihin tehtiin alakattoratkaisu, jossa on integroituna valaistus ja ilmanvaihto. Katto pesee tietyin väliajoin itse itsensä.

– Toisen päädyn lastaussilta on iso ja hallitseva osa rakennusta. Siltä puolelta rakennus on varsin teknisen näköinen. Keskuskeittiö suunniteltiin tuotannon ja tekniikan ehdoilla, Paavola muistuttaa.

 

Tehdasrakentamisen piirteitä

Molempien rakennusten rakennesuunnittelusta vastasi Mittatyö Suomi Oy ja rakennusurakoitsijana toimi Peab Oy.

Mittatyö Suomi Oy:n toimitusjohtaja Reino Hiltunen kuvaa rakentamista Ristonmaalla pitkälti tehdasrakentamiseksi. Keskuskeittiön lastaustilojen tavaraliikejärjestelyissä oli hänen mukaansa myös liikerakentamisen piirteitä.

– Poikkeuksellista tehdasrakentamiseen oli paloaseman henkilöstön majoitustilat miehistökäytävällä. Myös letkujen kuivaustorni oli poikkeuksellinen tapaus, Hiltunen täydentää.

Molemmat rakennukset ovat maavaraisia teräsbetonielementtirunkoisia rakennuksia. Keskuspaloaseman kantavissa vaakarakenteissa käytettiin terästä liittopalkeissa.

– Palkkien mitoitus oli palkkitoimittajalle varsin haasteellista, sillä paikoin palkkien jännevälit ovat pitkiä rakennekorkeuteen verrattuna ja konehuoneen katossa on lähes neljän metrin pituiset ulokkeet deltapalkeissa. Ulokkeiden työaikainen tukeminen onteloiden asennusvaiheessa pohditutti niin rakennesuunnittelijaa kuin elementtiasentajaa, Hiltunen kertoo.

Rakennuksessa on useilla sivuilla teräsrakenteisia katoksia. Paloasemassa on teräsrakenteita myös konehuoneissa, ulkoseinien teräsrungoissa ja korjaamohallissa.

 

Lattiat kovaa kulutusta varten

Peab Oy:n Keski-Suomen yksikön aluepäällikkö Tarmo Heinonen sanoo, että Ristonmaalle rakennettiin sen verran uniikkia kohdetta, että ennakkosuunnitteluun, töiden ennakointiin ja urakoiden aikataulutukseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Rakennusurakassa tuli vastaan poikkeuksellisia ratkaisuja muun muassa korkeassa letkutornissa ja kalustohallin savunpoistossa.

– Haimme synergiaetuja kahden rakennuksen yhtäaikaisessa rakentamisessa esimerkiksi logistiikassa ja tavaran toimituksissa. Myös kattourakat tehtiin toinen toistaan seuraten, Heinonen sanoo.

Ateriakeskus piti saada valmiiksi ennen keskuspaloasemaa, mikä asetti rakentamiseen tiukat vaatimukset.

– Keittiössä piti saada lattiapinnoitteet ja lattiakaadot kerralla kohdalleen. Kyse oli mittavan kokoisesta keittiöstä, jossa on suuri tuotannon volyymi, Heinonen muistuttaa.

Keskuskeittiön sisätilojen materiaalina käytettiin kiveä ja laattaa. Tuotantotilojen lattioiden pinnoite on epoksihiertomassaa. Ateriakeskuksen toisen kerroksen toimisto-osan lattiassa on laminaatit.

Keskuspaloaseman toisen kerroksen tiloissa käytettiin muovimattoa. Kalustohalliin tehtiin betonoinnin yhteydessä Mastertop-pinnoite kovaa kulutusta kestämään.

 

Lasilankun kautta luonnonvaloa

Suunnittelun alkuvaiheessa oli ajatuksena, että molemmat rakennukset olisivat ulkopinnoiltaan vaaleita rapattuja rakennuksia. Suunnitelmien muutoksen jälkeen molempien ulkopintoihin valittiin vihreä-harmaa yleissävy. Rakennusten julkisivuista tuli lopulta pystymallisia.

– Päädyimme lopulta pieniaaltoiseen teräspeltiin ja lasilankkuun, Ari Kautto sanoo.
Lasilankut muodostuvat kaksinkertaisista lasielementeistä. Ne ovat läpikuultavia, mutta eivät läpinäkyviä.

– Näin seinän läpi saadaan luonnonvaloa, mutta niiden läpi ei kuitenkaan pysty näkemään, Pekka Paavola kuvaa.

Keskuspaloaseman ja ateriakeskuksen ulkovalaistusta suunnitellaan vielä myöhemmin lisää. Ulkopuolinen valaistusasiantuntija tekee kohteeseen valaistussuunnitelman.

 

Katseet kauas tulevaisuuteen

Education Facilitiesin Arjotie sanoo, että alkuperäinen hankesuunnittelu vastasi hyvin toteutunutta. Paloaseman rakennusta siirrettiin tontilla alkuperäisestä suunnitelmasta kahdeksalla metrillä, jotta se saatiin kovemmalle maalle.

Ristonmaan keskuspaloasema ja keskuskeittiö rakennettiin Terve talo -kriteerien mukaisesti. Kriittiset osatekijät käytiin jokaisessa rakentamisvaiheessa läpi Terve talo -rakentamisen näkökulmasta.

– Taustalla on puhtaan paloaseman idea. Esimerkiksi likaiset letkut ja paineilmalaitteet menevät suoraan niille tarkoitettuihin tiloihin, eikä niitä kuljeteta ympäri taloa. Näin laitteet pysyvät pidempään kunnossa, Keski-Suomen pelastuslaitoksen Nurminen korostaa.

– Terve talo -konsultti ja puhtauskonsultti olivat koko projektin ajan mukana, Arjotie jatkaa.

Hän muistuttaa myös rakennusten kunnossapidon tärkeydestä tulevina vuosina, jotta rakennusten elinkaareen saadaan suunniteltua pituutta. Jyväskylässä suunnitellaan kenties seuraavan sukupolven paloasemia vasta 50 vuoden päästä.
 

Kuvagalleria

Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa
Ristonmaa