Keski-Suomen keskussairaalan F-osa

Keski-Suomen keskussairaalan uuden osan rakennushankkeen taustalla oli suunnitelma moderneista päivystystiloista. Toisaalta tavoitteena oli keskittää levällään olleita toimintoja keskussairaalan yhteyteen.
Ensimmäiset suunnitelmat toimintojen siirrosta tehtiin Jyväskylässä jo 1990-luvun lopulla.

Hankesuunnitelmaan sisällytettiin lopulta silmätautien poliklinikka ja päiväkirurginen yksikkö F-osan ylimpään kerrokseen, päivystys- ja infektio-osasto toiseksi ylimpään, päivystyspoliklinikka maanpinnan tasolle sekä sairaala-apteekki ja koulutustiloja alakertaan.

Suunnittelun yhteydessä selkeni sekin, että vanhan päivystyspoliklinikan rakennus oli tullut tiensä päähän eikä sitä voitu enää peruskorjata. Sairaalamaailmassa on hyvin harvinaista, että kokonainen rakennusosa puretaan uuden alta ja tilalle rakennetaan suuri toiminnallinen kokonaisuus.

”Ensimmäisenä ajatuksena oli korjata vanha päivystyspoliklinikka muuhun käyttöön, mutta oli oikea ratkaisu purkaa se kokonaan”, projektipäällikkö Arto Jokinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä miettii rohkeaa ratkaisua.

F-osa oli vuoden 1985 jälkeen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin suurin yksittäinen rakennusprojekti.

Rakennus valmistui kahdessa vaiheessa

F-osan suunnitteluvaiheessa piti huomioida, että rakennushanke toteutetaan kahdessa vaiheessa, sillä päivystyspoliklinikan toimintaa ei voitu siirtää muualle evakkoon rakentamisen ajaksi.

Rakentamistöiden ensimmäinen vaihe aloitettiin vuoden 2005 alussa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin noin puolet koko hankkeen rakennusmassasta.

Päivystyspoliklinikka muutti uusiin tiloihin 5.6.2006, minkä jälkeen aloitettiin välittömästi vanhan päivystyspoliklinikan tilojen purkaminen. Päivystyspoliklinikan jälkeen uusiin tiloihin muuttivat myöhemmin kesäkuussa silmäyksikkö ja syyskuussa sairaala-apteekki.

”Uudella päivystyspoliklinikalla alettiin ottaa potilaita sisään aamukahdeksalta, ja vanhalta puolelta piti olla potilaat hoidettuna kello 11:een mennessä. Puolen tunnin tarkkuudella onnistuttiin”, Jokinen laskee.

Toiminnan kannalta oli olennaista päästä toimimaan uusissa tiloissa välittömästi suunnitelmien mukaan. ”Luovutuksen yhteydessä ei rakennuksessa saanut olla mitään kesken tai korjattavaa”, pääurakoitsijana toimineen Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Seppo Leinonen toteaa.